Perussuomalainen yhteisö sai järkyttävän ja surullisen tiedon Laurin 25.3.2024 tapahtuneesta menehtymisestä äkilliseen sairaskohtaukseen. Olemme kovin surullisia hyvän miehen poistumisesta joukostamme. Otamme osaa suruun ja murheeseen Laurin läheisille, joille tällainen yllättävä menetys on todella raskas kantaa.

Tutustuin Lauriin yli kolmekymmentä vuotta sitten, jo ennen SMP:n loppua. Puolueen konkurssi ei meitä, varsinkaan Lauria lannistanut. Keräsimme kannattajakortteja uuden puolueen perustamiseksi ja kävimme marraskuussa 1995 Kokkolassa puolueen perustavassa kokouksessa. Laurin aktiivisuudella myös puolueen Varsinais-Suomen piiri perustettiin jo vuoden 1996 alkupuolella. Lauri johti piiriä yhtäjaksoisesti vuoteen 2011 asti. Laurin sinnikkyyden ja ahkeruuden ansiosta piirin toiminta oli aktiivista vaikka vaaleissa puolueen suosio oli heikkoa. Lauri toimi alusta alkaen myös puoluehallituksessa kirjoittaen puolueen ohjelmia ja luoden myös puolueen ensimmäiset kotisivut. Kannatusmittauksissa olimme pitkään niin sanottu prosenttiliike mutta kymmenen vuoden korpivaelluksen jälkeen saimme jalan sijaa kunnissa, eduskunnassa ja euroopan parlamentissa. Kaikesta huolimatta Laurin innostamana osallistuimme ensinmäisen kerran perussuomalaisina vuoden 1999 eduskuntavaaleihin. Lauri sai 258 ääntä, minä 150 ja yhteensä listamme sai 614 ääntä Varsinais-Suomesta.

Vuoden 2008 kuntavaalit olivat menestys, joissa saimme Varsinais-Suomeen 34 ja koko Suomeen yli 400 valtuutettua. Lauri oli kyllä tässä vaiheessa jo istunut kaksi kautta Marttilan valtuustossa. Tämä kuntavaalien menestys osaltaan siivitti puolueen vuoden 2011 jytkyyn, jolloin Lauri valittiin Ritva "Kike" Elomaan ja Maria Lohelan ohella eduskuntaan. 

Lauri toimi maakuntaliiton valtuustossa yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien ja oli viimeiset vuodet maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Hän oli myös hyvinvointi alueen valtuustossa ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Ja monia, monia muita luottamustehtäviä erilaisissa organisaatioissa Lauri hoiti antaumuksella vuodesta toiseen.

Filosofian tohtori Lauri Heikkilän työpaikka oli Turun yliopistolla, jossa hän toimi erikoistutkijana Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella. Tehtäviin kuului myös opiskelijoiden opetusvelvollisuus, joka tehtävä oli hyvinkin merkittävä.

Kuvassa Lauri Liedon Mikkelinpäivän markkinoilla syksyllä 2022.

Vuoden 1999 eduskuntavaalien juliste. 

 

Sain taas kirjoitusvuoron Seutusanomiin. Tällaista jälkeä syntyi tällä kertaa.

 

Liedon, yrittäjien ja Varhan kuulumisia.

 

Työvoimaministeri Arto Satonen kävi Liedossa aamukahvilla ja samalla kertomassa meille työlainsäännöstön muutostilannetta. Vastavuoroisesti avasimme ministerille omia suunnitelmiamme työvoiman ja työnantajien, siis yritysten, kohtaamisen kehittämisestä kun ensi vuonna työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Muun muassa tätä toimintaa varten Lieto perusti yhtiön, Innovaatiokampuksen. Yhtiön verkkosivuilla työllisyyspalvelut on tiivistetty seuraavasti: Innovaatiokampuksessa syvennämme kumppanuutta alueella toimivien yritysten ja oppilaitosten kanssa ja rakennamme toimintamallia TE2024 uudistusta varten.

 

Työvoimaministeri kävi Liedon vierailun jälkeen kertomassa työmarkkinoiden uudistamisesta Varsinais-Suomi kasvuun -seminaarissa. Samassa tilaisuudessa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus esitti tutkimustuloksia Yritysten talousnäkymistä, mahdollisuuksista ja uhista. Pääsanoma oli, että ei hyvin mene, talous on taantumassa, kaikki päätoimialat ovat synkkinä ja konkurssit korkealla. Mutta toivoa on. Korkotason nopea aleneminen, jota on ennustettu kesään mennessä tapahtuvaksi, toisi helpostusta tilanteeseen. Nähtäväksi jää pitääkö ennusteet paikkansa.

 

Varhan puheenjohtajisto kutsui Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon puheenjohtajat ja kuntajohtajat vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista asioista. Tilaisuus oli sikäli hyvä, että pääsimme suoraan kertomaan varhalaisille monista toiminnassa ilmenneistä ongelmista. Yhteisöllisen asumisen linjaukset eivät ole onnistuneita. Järjestöjen työn arvostusta kuvaa se, että vapaaehtoistyöntekijöiden lounaita ei enää tarjota. Vuokratyövoiman käyttö on lisännyt kustannuksia merkittävästi.

 

Lopuksi vielä vaalikalenteri. Kesäkuun 9. päivä äänestetään europarlamentinvaaleissa. Suomesta valittavien meppien määrä on 15 vuonna 2024 alkavalle viisivuotis-kaudelle.

Keväällä on osuuskauppavaalit, joissa valitaan osuuskauppojen edustajistot. Vaalit pidetään posti- ja nettiäänestyksenä 2. huhtikuuta asti

Hyvää kevättä toivottaen

 

Juhani Pilpola (PS)

Liedon kaupunginvaltuuston pj.

 

Sain taas mahdollisuuden kirjoittaa Seutusanomiin ajankohtaisista asioista.

 

Liedon ja seutukunnan kuulumisia.

 

Näin vuoden alussa voi hieman katsoa menneen vuoden väestökehitystä Turun kaupunkiseudun kunnissa. Turun asukasmäärä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti, vuositasolla (11/2022-11/2023) 3747 asukkaalla. Kaarinan kasvu on 496, Raision 415, Naantalin 144, Paimion 92, Liedon 63, Sauvon 50 ja Ruskon 1. Luonnollista väestönkasvua näissä kunnissa kuitenkin on vain Kaarinassa, Liedossa ja Ruskolla. Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin.

(lähde: https://www.lounaistieto.fi/tilastot/vaesto/ )

 

Väestönkasvu tuo tietysti elinvoimaa kuntiin. Toisaalta kasvu lisää palvelutarvetta. Termi ”hallittu kasvu” on mainittu mm. Liedon strategiassa. Tällä tarkoitetaan juuri palvelujen pysymistä kasvun vauhdissa. Päiväkoti- ja kouluinvestoinneilla pyritään palvelut pitämään kasvun tasalla. Liedossa alkaa keväällä uuden keskuskoulun rakentaminen ja kokonaiskustannukset ovat noin 23 miljoonaa. Valmista pitäisi tulla vuonna 2026.

 

Elinvoimaa tuo myös yritystoiminta. Pari viikkoa sitten julkaistiin Varsinais-Suomen yrittäjien maakuntaennuste, jossa Lieto komeili ykkösenä sekä yrittäjyysilmapiirissä että kunnan ja yritysten välisessä yhteistyössä. Hyvältä näyttää. Kova kilpailijamme Kaarina oli molemmissa arvioissa viidentenä.

 

Vuosi 2024 on merkittävä vaalivuosi. Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä 28.1.2024. Päivä on sattumoisin myös Tammisunnuntai, jota vietetään vapaussodan alkamisen muistoksi. Sehän sopiikin mainiosti presidentin vaalipäiväksi, kun presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Taitaa kuitenkin käydä niin, että tarvitaan vielä toinenkin kierros, joka suoritetaan 11.2.2024.

Kesäkuun 9. päivä äänestetään europarlamentinvaaleissa. Suomesta valittavien meppien määrä on 15 vuonna 2024 alkavalle viisivuotis-kaudelle.

Keväällä on osuuskauppavaalit, joissa valitaan osuuskauppojen edustajistot. Vaalit pidetään posti- ja nettiäänestyksenä 18.3.-2.4.2024.

Seurakuntavaltuutetut pääsevät äänestämään 13.2.2024 kirkolliskokous ja hiippakuntaedustajista.

 

Hyvää vaalivuotta toivottaen

 

Juhani Pilpola (PS)

Liedon kaupunginvaltuuston pj.

Seutuhallituksen vpj.

Jussi Halla-aho tulee Varsinais-Suomeen 13.1.-14.1.2024.

Lauantai 13.1.2024

Loimaa 13.00-13.30

Raisio Mylly 15.10-15.50

Sunnuntai 14.1.2024

Turku Runosmäki päivät 11.30-12.00

Salo elinkeinomessut 13.00-13.40

Avauspuheeni.

 

Tervetuloa valtuuston talousarviokokoukseen.

 

Annoin tekoälyn kirjoittaa puheen, joka rakentui kuuluisuuksien mietelauseille.

Puheesta tuli kovin pitkä, joten, niin kuin on tapana näissä budjettiarvioissa, leikkasin tekstiä reippaasti ja lisäsin kevennyksen.

 

Mutta tässä leikattu versio.

 

Hyvät kuulijat.

Tänään haluan puhua teille erittäin tärkeästä aiheesta; talousarvio. Talousarvio on etenkin kunnallisissa ja valtiollisissa päätöksenteoissa merkittävä työkalu, jolla varmistetaan taloudellinen vakaus ja suunniteltu kasvu. Tänään fokuksessani on Liedon talousarvio vuodelle 2024.

Aluksi puhun veroprosentista. Kuten entinen presidentti John F. Kennedy sanoi: ”Älä kysy, mitä Lieto voi tehdä sinun puolestasi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä Liedon puolesta.” Verotus on osa kansalaistemme vastuuta ja velvollisuutta yhteisön hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Puhuakseni seuraavasta aiheesta, eli velasta, lainaan Mahatma Gandhin sanoja: ”On käyttöä rahoituksella, jolla katetaan tarpeet, ei toiveet.” Velka voi olla väline, jolla tarvittavat investoinnit voidaan tehdä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaamiseksi. On kuitenkin tärkeää, että velan käyttöä valvotaan huolellisesti ja varmistetaan sen hallittava määrä sekä pitkän aikavälin kestävyys.

Investoinnit ovat olennainen osa tulevaisuuden rakentamista. Kuten Henry Ford sanoi: ”Sijoittaminen itseesi on paras sijoitus, jonka voit tehdä.” Tämä lainaus pätee myös kuntatasolle. Liedon talousarviossa investoinnit tulee kohdentaa viisaasti ja tehokkaasti, jotta ne voivat vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten elämään.

Kiinteistövero on merkittävä tulonlähde monille kunnille. Kansanterveysaktivisti Alice Walkerin viisas sanonta kuuluu: ”Talouden arvo laskee, jos Liedon arvo laskee.” On tärkeää, että kiinteistöveron määrä on kohtuullinen ja oikeudenmukainen, jotta se ei aiheuta liiallista taloudellista taakkaa yksittäisille perheille.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, haluan ottaa esiin henkiökunnan merkityksen. Kuten Rosa Parks sanoo: ”Yksilö ei tee eroa. Se saattaa olla ensimmäinen murros joukossa, mutta aina siihen vaikuttaa monien ihmisten työ.”

Hyvät kuulijat, talousarvion suunnittelu on vastuullinen tehtävä, joka vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään. Veroprosentti, velka, investoinnit, kiinteistövero ja henkilökunta ovat kaikki tärkeitä elementtejä, jotka on harkittava tarkasti. Käyttäkäämme sitaatteja, kuten JFK:n, Gandhin, Fordin, Walkerin ja Parksin sanomia inspiraattiona, kun arvioimme näitä asioita omassa yhteisössämme. Muistakaamme, että talousarvio luo pohjan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille.

Lopuksi kevennys: Kuten Donald Trump sanoi ”Make Lieto great again”, vapaasti käännettynä ”Tehkäämme Liedosta mahtikaupunki ikiajoiksi”.

Kiitos. Näillä sanoilla kokous on avattu. Viihtyisää iltaa.

 

Veroprosentti pykälässä esitimme, että prosentti pyöristetään alas päin            6,86 -->6,8%. Pohjaesitys oli ylöspäin pyöristys 6,9%:iin. Emme saaneet tukea miltään suunnalta ja hävisimme äänestyksen 36-7. Veronmaksajat hävisivät tällä päätöksellä yhteensä noin puoli miljoonaa. 

Kaikkiaan kunnallisveron ja kiinteistöverojen kiristykset rokottavat veronmaksajien kukkaroa vuonna 2024 lähes 1,2 miljoonaa (1195000) euroa jakautuen seuraavasti: kunnallisvero 500000, tonttien eli maapohjan vero 278000 ja yleisen kiinteistöveron kiristys 417000. Näiden lisäksi valtuusto päätti korottaa vesi- ja jätevesimaksuja 10%. Eli kaiken kaikkiaan tehtiin raskaita leikkauksia lietolaisten ostovoimaan. 

Kokoomus ja keskusta tekivät talousarvioon joitakin muutos ehdotuksia. Osa niistä hyväksyttiin, osa ei. Kokoomus olisi mm. halunnut lopettaa kirkonkylän matonpesupaikan. Ei lopetettu vaan siirretään parempaan paikkaan pois Aurajoen rannasta.