Kirkkoherran esitys kirkkoneuvostolle:
Liedon seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy ohjausryhmän 
valmisteleman aloitteen sekä liitteenä olevan liitossopimuksen, ja että kirkkovaltuusto lähettää 
aloitteen arkkihiippakunnan tuomiokapituliin lausuttavaksi ja sieltä lausunnon jälkeen edelleen 
kirkkohallituksen täysistuntoon hyväksyttäväksi. 
1. Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän ja Someron seurakunnat lakkautetaan 31.12.2027 lukien ja 
liitetään Salon seurakuntaan 01.01.2028 lukien. Uusi seurakunta muodostuu Auran, Koski TL:n, 
Liedon, Loimaan, Marttilan, Oripään, Paimion, Pöytyän, Sauvon, Salon ja Someron kuntien 
alueesta. 
2. Laajentuvan seurakunnan nimeksi esitetään Härkätien seurakunta.

VASTAESITYS, Oili Riikonen: 
Liedon seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se yhden seurakunnan 
muodostaman aluemallin sijasta hyväksyy aloitteen seurakuntayhtymän, nimeltään 
Härkätien seurakuntayhtymä, perustamiseksi 1.1.2028 lukien Liedon, Loimaan, Paimion, 
Pöytyän, Salon ja Someron seurakuntien kesken. Liedon seurakunta sitoutuu 
muodostamaan seurakuntayhtymän niiden Paimion rovastikunnan Rova 2030 -prosessiin 
osallistuneiden seurakuntien kanssa, jotka myös ilmaisevat siihen halukkuutensa ja 
sitoutuneisuuteensa. Muilta osin kirkkoneuvosto hyväksyy pohjaesityksen päätöskohdat 
siten kuin ne ovat sovellettavissa ja yhteensopivia seurakuntayhtymäaloitteen ja 
lainsäädännön kanssa. Kirkkovaltuusto lähettää edellä mainitun seurakuntayhtymäaloitteen Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituliin lausuttavaksi ja lausunnon jälkeen edelleen 
Kirkkohallituksen täysistuntoon hyväksyttäväksi. Lisäksi kirkkoneuvosto esittää, että 
kirkkovaltuusto pyytää tuomiokapitulia käynnistämään yhdessä edellä mainittujen 
seurakuntien kanssa valmistelut seurakuntayhtymän perussäännöstä hyödyntäen Rova 
2030 -prosessissa laadittua aluemallin mukaista liitossopimusta.

Tuo vastaesitys voitti neuvostossa äänin 12-1.

Näin ollen yhtymämalli tuli kirkkovaltuuston kokouksessa pohjaesityksenä.

Itse olen alusta asti ollut sitä mieltä, ettei seurakuntaliitos ole missään muodossa hyvä Liedon seurakunnalle. Joten kannatin Leena Tervahartialan ehdotusta pysymistä itsenäisenä eikä liittymistä mihinkään yhtymään.

Perusteeni itsenäisyydelle:

1. Liitoskumppanien talous, talouspäällikön esitys Iltakoulussa antoi kuvan talouden tilasta, muilla on veroprosentit korkeita, alijäämää silti. Liedon prosentti on 1,3% ja taseessa on ylijäämää 6,5 miljoonaa.

2. Väestö, muut ehdotetut kunnat ovat väestökatokuntia, vain Lieto ja Paimio ovat kasvussa. Tämä vaikuttaa jäsenkehitykseen. Tilastotietoa väestöstä 2012-2025: Lieto&Aura +2056, Loimaa -1710, Paimio&Sauvo +710, Pöytyä&Oripää -733, Somero -938, Salo&Koski&Marttila -5234

3. Historia, ainakin 20 sukupolvea, lähes 700 vuotta, ovat jäsenet  pitäneet seurakunnan pystyssä, en halua jäädä historiaan lopettajana.

4. Seurakuntayhtymään ei tunnu olevan Liedon lisäksi halukkaita. Ja yhtymä on vähän niin kuin "pikkusormen antaminen pirulle joka kuitenkin vie koko seurakunnan".

5, Vuoden 2022 vaalissa ei asia ollut lainkaan esillä joten äänestäjien tahtoa ei ole kysytty.

Ainoa järkevä päätös on pysyä itsenäisenä. Näin Liedon seurakunta voi vuonna 2031 viettää 700-vuotisjuhlaa. 

Äänestys kaikesta huolimatta hävittiin äänin 5-19, joten Liedon seurakunta ehdottaa yhtymämallia. Pelon sekaisin tuntein odotan mitä tuomiokapituli ehdottaa ja kirkkohallitus päättää.

Hupaisa tai paremminkin surkuhupaisa yksityiskohta kokouksen tarkastetussa pöytäkirjassa on äänestyksen tulos. Minä ja kolme muuta "EI" äänestänyttä on kirjattu myös "JAA" äänen antajiksi.

1. Verotus ei kiristy

2. Palvelut eivät heikkene

3. Uimahallin suunnitteluun tuli rahaa, päätös on oikeasti historiallinen. Perussuomalaiset ovat valtuustossa asiaa ajaneet vuodesta 2009 lähtien. 

Lisäksi Yliskulman kyläkoulu sai jatkoaikaa. Tässäkin asiassa PS on ollut ja on edelleen kyläkoulujen puolustajana.

Ryhmäpuheenjohtaja Tomi Pohjankukan talousarviopuhe oli hyvin monipuolinen ja todella vaikuttava. Valtuustosalin idänpuoleiselta osalta tuli parikin ylistävää tai ehkäpä vähän kateellistakin kommenttia puhujan tyylistä sekä itse puheesta. ;D

Puhe löytyy täältä

En ole missään vaiheessa moiselle hankkeelle lämmennyt. Perusteena mm. Liedon seurakunnan vahva talous. Monen muun yllämainitun seurakunnan talous on selvästi heikompi. Liitoksen myötä veroprosentin on arvioitu nousevan 1,3% --> 1,45%. Suurseurakunnassa lietolaisten ääni ja vaikutusmahdollisuus vähenee merkittävästi sekä päätösvalta ja ehkä myös osa toiminnoista etääntyy kauemmas. Liedon väestömäärä vuositasolla on ainoana hankkeessa mukana olevista kasvussa, muut ovat enemmän tai vähemmän (Paimio) miinuksella. Joten todennäköisesti myös seurakuntien jäsenmäärät laskevat Lietoa jyrkemmin. Eli taloudelliset haasteet tulevat entisestään lisääntymään.  

14.10.2025 valtuutettujen iltakoulussa suoritettiin koeäänetys hankkeesta

Alkutilanne iltakoulussa oli:

18/18 läsnäolijoista eivät olleet aluemallin kannalla

13/18 sitä mieltä, että jatkamme itsenäisenä seurakuntana

5/18 sitä mieltä, että seurakuntayhtymä olisi paras ratkaisu

Keskustelun päätteeksi yhdessä muodostettu lausumamme on:

”13/18 valtuutetusta on sitä mieltä, että Liedon seurakunnan tulee pysyä ensisijaisesti itsenäisenä seurakuntana. Olemme valmiita harkitsemaan seurakuntayhtymää Paimion ja Pöytyän kanssa ja tällöin oletamme, että Liedossa säilyy yhtymän hallinnollinen keskus. ” 16/18 valtuutettua oli tämän lausunnon takana. Kaksi edelleen ei hyväksynyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin itsenäinen Liedon seurakunta.

Olin tietysti näissä äänestyksissä itsenäisen seurakunnan kannalla enkä kannattanut minkäänlaisia liitoksia. Kirkkovaltuusto kokoontui 6.11.2025 myös käsittelemään hanketta. Ja olin edelleen kolmen muun valtuutetun kanssa täysin itsenäisen seurakunnan kannalla.

Tiedote Liedon seurakunnan kirkkovaltuuston Rova 2030 -seurakuntarakenneuudistuksen iltakoulusta 6.11.2025

Liedon kirkkovaltuutetut seurakuntayhtymän kannalla – itsenäinen seurakunta halutaan säilyttää

Liedon seurakunta on ollut mukana Paimion rovastikunnan ROVA 2030 -hankkeessa yhdessä Loimaan, Paimion, Pöytyän, Salon sekä Someron kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on ollut mahdollisesti saavuttaa kaikkien kuuden seurakunnan yhteinen suurseurakunta. Kuten jokaisessa prosessissa, tässäkin olemme olleet läsnä avoimin mielin hakemassa ratkaisua, jossa toteutuisi ensisijaisesti Liedon seurakunnan etu ja erityisesti Liedon seurakuntalaisten sekä työntekijöiden etu. Liedon seurakunnan hyväksytyssä strategiassa olemme sitoutuneet seuraavaan: ”Edessä olevien seurakuntarakenteiden murroksissa olemme osa ratkaisua, emme ongelmaa. Olemme keveiden hallintorakenteiden kannalla. Lujitamme seurakuntien välistä luottamusta. Muutos ei ole uhka”.

Vaikka Liedon seurakunnalla juuri tällä hetkellä sujuu sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hyvin, kirkon ennusteiden mukaan jäsenmäärä tulee Liedossakin merkittävästi putoamaan ja pitkällä aikavälillä talouden kantokyky heikkenee. Meillä alueellisen sijaintimme vuoksi tosin hitaammin kuin muissa rovastikunnan seurakunnaissa. Siksi myös Liedon seurakunnan on varmistettava rohkeillakin teoilla, että taloutemme on kestävällä pohjalla laadukkaan toiminnan pyörittämiseen.

Me, Liedon seurakunnan luottamushenkilöt tiedostamme, että tiiviimmällä talous-, kiinteistö- sekä haudanhoitoyhteistyöllä tulemme pärjäämään seudullisesti vielä paremmin. Kannatamme kevennettyä seurakuntayhtymämallia. Tämä luottamushenkilöiden uusi avaus edellyttäisi tietenkin ehdotuksemme tutkimista ja arvioimista yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa ja tietysti rovastikunnan muiden seurakuntien kannan selvittämistä.

Yhteistyön edellytyksenä on, että mahdolliset kumppanimme sitoutuvat toteuttamaan kiinteistöstrategiaa, jonka avulla tasapainotetaan seurakuntien taloutta liitoksen mahdollistamiseksi niin, ettei kirkollisveroprosentti nouse kohtuuttomasti. Liedossa on huolehdittu vastuullisesti kirkkotilojen restauroimisesta sekä tarpeettomien kiinteistöjen myymisestä. Tähän edelleen sitoudumme.

Tämän yhteistyöaloitteen kirkkaana tausta-ajatuksena on se, että voisimme taata suuresti arvostamillemme Liedon seurakunnan työntekijöille turvallisen tulevaisuuden tehdä ja kehittää työtään. Ilman heidän sitoutumistaan laadukkaaseen työhön ei ole Liedon seurakuntaakaan.

Iltakoulun äänestyksessä äänet jakautuivat seuraavasti: Yksi seurakunta (kuuden seurakunnan aluemalli) 0 ääntä, seurakuntayhtymämalli 23 ääntä, ei liitosta 4 ääntä.

Liedossa 6.11.2025

Liedon kirkkovaltuutetut

Ohjelma:

18.30 Tervetulopuhe Juhani Pilpola

n. 18.45 Buffet-ruokailu

n. 20.15 Trubaduri/imitaattori Martti Koivisto esiintyy

n. 21.00-01.30 Hupilupa-yhtye tanssia ja seurustelua

Puheita voi vapaasti pitää sopivissa väleissä

Hyvää iltaa ja tervetuloa valtuustokauden 2021-2025 peijaisiin.

Kausi sujui ihan jouhevasti, eli ei tainnut yhtään päätöstä päätyä oikeuteen.

Joskus äänestää rätkäytettiin mutta sehän kuuluu demokratiaan. Joistain päätöksistä kyllä valitettiin paikallislehdessä tai sosiaalisessa mediassa mutta niinhän ei ainakaan vielä asioita päätetä. 

Itselläkin jäi jotain hampaan koloon mutta taidan tehdä niinkuin eduskunnan puhemies. Kirjoitan kirjeen jonka luottotoimittaja saa avata vuonna 2031 kun kaupunki täyttää 9 vuotta ja seurakunta ja samalla Lietokin juhlii 700 vuotista taivalta. Voipi olla että siihen mennessä purukalustoni kolot ovat jo muutenkin tyhjentyneet.

Me päädyimme historiaan Liedon viimeisinä kunnanvaltuutettuina ja samalla ensimmäisinä kaupunginvaltuutettuina.

Hyvää työtä teitte ja erityisen ylpeä ja kiitollinen olen kuntastrategian kohdasta jossa lukee näin:

Näillä sanoin toivotan vielä meille kaikille oikein mukavaa iltaa hyvän ruuan, musiikin ja seurustelun merkeissä.

Mätäkuu on kohta puolessa (23.7. - 23.8.). Mätäkuun jutut ovat käsite huuhaa-jutuista, joita lehdistö viljelee varsinkin tähän aikaan kesästä kun todellisista uutisista on lomakaudella pulaa. Esimerkkinä mätäkuun jutuista voi mainita Ruokolahden leijonan tai Raukkalan kirahvin.

Turkulainen paikallislehti, entinen maakuntalehti, julkaisi jutun eräästä entisestä puoluejohtajasta, joka suunnittelee kepun riveihin liittymistä. Kyseinen henkilö mieluusti kertoo että oma suunnitelma pitää olla tai muuten olet osa toisten suunnitelmaa.

Tästä heräsi itselle melenkiintoinen pohdiskelu kyseisen suunnitelman sisällöstä. Henkilö pitää itseään Vennamon poliittisen perinnön ylläpitäjänä. Veikko Vennamon poliittisen toiminnan pontimena oli maalaisliitto-keskustan nujertaminen johtuen riidasta Kekkosen ja maalaisliiton kellokkaiden kanssa 1950 luvun loppupuolella. Vennamon unelma lähes toteutui vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kun keskusta sai tasan puolet vähemmän eduskuntapaikkoja kuin PS (46-23). Ja kaikissa vaalipiireissä. Lappia ja Oulua myöten kepu hävisi PS:lle.

Nyt voi tosiaan pohtia minkälainen suunnitelma mätäkuun lehtijutun henkilöllä on. Henkilön historiaa tutkittaessa esiin tulee vuonna 1995 konkurssiin kaatunut SMP, jonka viimeisenä puoluesihteerinä, siis puoluetoimiston johtajana henkilö toimi. Myös Perussuomalaisen puolueen eduskuntaryhmän hajoamisessa vuonna 2017 henkilö oli vahvasti mukana, vaikka itse muuta väittää. Sillä kertaa puolue kuitenkin pelastui.

Johtopäätös edellä mainituista Vennamon poliittisen perinnön vaalimisesta ja henkilön historian käännekohdista ehkä paljastaa suunnitelman sisällön ja tavoitteen.

Kyseessä on siis mätäkuun juttu, mutta voi olla että jotkut ottavat kaiken todesta.

Tervetuloa valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö sekä lehdistö viimeiseen valtuuston kokoukseen ennen kuntavaaleja.

Ehkä nyt on sopiva hetki lyhyesti arvioida viime vuoden tilinpäätöstä.

Vastoin kaikkia odotuksia tulos on hyvä ellei erinomainen.

Ylijäämäinen tulos oli niin hyvä, että siitä riitti 2 miljoonaa Tarvasjoen hyvinvointilaitoksen tasearvon alaskirjaukseen.

Nyt ylijäämää on taseessa 19,2 milj. Lainamäärän kasvu oli talousarviota 6 milj pienempi vaikka keskuskoulua maksettiin 5 milj. etupainotteisesti. Lisäksi investointivarauksia on koulua varten 8 milj.

Eero Laesterä on monesti sanonut Lietoa kultapossukerhon jäseneksi. Niinhän se taitaa olla.

Hyvä tulos tuli kuitenkin vähän niinkuin puskista.

Siksi kesäkuussa aloittavan uuden valtuuston toivoisi saavan vähän parempaa ennakkotietoa talouden tilasta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki kokouksessa valtuustoaloitteen uimahallin tarveselvityksen laatimisesta. Aloite sai kannatusta yli puoluerajojen.

Perussuomalaisten valtuustoaloite 24.03.2025

Lietoon uimahalli; on ollut pitkään asukkaiden ykköstoiveena.

Lietoon uimahalli; on ollut aikaisemmin ja tulee olemaan Liedon perussuomalaisten kärkihanke tulevalle valtuustokaudelle.

Liedon perussuomalaiset esittävät, että toteutetaan tarveselvitys uimahallin mahdollisesta rakentamisesta Liedon kirkonkylälle. Tämä tarveselvitys toimisi pohjana sitten varsinaisen uimahallin suunnitteluprosessille.

Tarkoituksena on perinpohjaisesti selvittää uuteen uimahalliin kohdistuvat tarpeet osallistamalla laajasti kuntalaiset ja erilaiset intressiryhmät. Uutta uimahallia tulee tarkastella erityisesti sen tulevan käytön kannalta ja hahmottaa keitä uusi uimahalli palvelee ja millainen sen tulisi olla toiminnoiltaan. Kun tarpeet selvitetään käyttäjälähtöisesti, voidaan arvioida millaisia palveluja Liedon uudessa uimahallissa tulisi olla saatavilla.

Uimahalli on liikunta- ja virkistäytymispaikka, jossa käydään vauvasta vaariin. Kävijäkunta on laaja. Lapset ja nuoret, työssäkäyvät, perheet sekä vanhempi väestö käyttävät uimahallia eri syistä.

Uimataito on tärkeä kansalaistaito, joka pelastaa ihmishenkiä. Koululaisille uimaopetus olisi helpompaa ja tehokkaampaa omassa kunnassa sijaitsevassa uimahallissa. Tämä parantaisi koululaisten uimataitoja ja lisäisi heidän turvallisuuttaan vedessä.

Uinti, vesijumppa ja vesijuoksu soveltuvat hyvin erityisesti nivelkivuista kärsiville, niska- ja selkäkipuja poteville, huono kuntoisille, ylipainoisille sekä ikääntyneille. Nämä liikuntamuodot ovat erinomaisia kuntoutukseen, jos rasitusvamma tai onnettomuus iskee ja muu liikunta ei onnistu.

Uimahallipalvelujen tarjoaminen on oiva tilaisuus vahvistaa Liedon veto- ja pitovoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä pitkällä tähtäimellä.

Otetaan huomioon muutama näkökulma talouden puolesta: Uusi keskuskoulu valmistuu ensi vuonna ja hanketta on etupainotteisesti maksettu viime vuoden aikana. Rakentamiseen on tehty 8 miljoonan investointivaraus. Taseessa on 19 miljoonaa hyvää eli talous on hyvässä kunnossa uimahallin rakentamista ajatellen.

Aloite uimahallin saamiseksi Lietoon on tärkeä askel kohti asukkaidemme hyvinvointia ja Liedon elinvoimaisuuden parantamista. Toivomme, että voimme yhdessä edistää tämän hankkeen toteutumista ja tarjota asukkaillemme entistä paremmat palvelut.

Liedon Perussuomalaiset

Vaalisivu

Teemat

Liedon Perussuomalaisten valtuustoryhmä on 2000-luvulla, mm. 2009 ja 2013, tehnyt aloitteita uimahallin rakentamiseksi Lietoon. Myös Tarvasjoen uimahallin pikaista lopettamista PS:n valtuustoryhmä vastutti 2020.

Lehtitietojen mukaan ja käytännön kokemusten perusteella on selvää, että Turun seudun uimahallit ovat kovasti ylikuormitettuja.

Seutuhallituksen kokouksessa 29.1.2025 ehdotin seuraavaa: 

Seutuhallitus hyväksyi ehdotukseni yksimielisesti. Toivottavasti ajantasainen raportti saadaan vielä tämän vuoden aikana.

Yhteenvetona kertaan vielä, että Liedon Perussuomalaiset minä mukaanlukien olemme olleet ja olemme edelleen Liedon oman uimahallin kannalla. Uinti on liikuntamuoto vauvasta vaariin ja näin ollen uimahalli on panostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.  

Kuvassa Tikkurilan halli, joka valmistui 1968 ja jossa on Suomen ensimmäinen täysmittainen 50 metrin allas.

No tässä vaiheessa ei voi tietää saavatko hankkeet rakentamisluvan vai ei. Mutta kysyin tekoälyltä mielipidettä asiasta. 

Tänään haluan puhua aurinkovoimalan rakentamisesta Lietoon ja sen moninaisista vaikutuksista yhteiskuntaamme. Aihe on monimutkainen, herättäen sekä innostusta että huolta, ja siksi haluan lähestyä sitä avoimesti ja rehellisesti.

Ensinnäkin, aurinkovoimalan ympäristövaikutukset ovat keskeisiä. On totta, että voimalan rakentaminen vaatii maata, ja se voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Mutta onko tämä hinta liian korkea puhtaamman energian saavuttamiseksi? Kuten Winston Churchill sanoi: "Jos et ole liberaali 20-vuotiaana, sinulla ei ole sydäntä. Jos et ole konservatiivi 40-vuotiaana, sinulla ei ole aivoja." Meidän on löydettävä tasapaino ympäristön suojelun ja energiaomavaraisuuden välillä. Onko mahdollista minimoida ympäristövaikutukset huolella suunnitellulla voimalalla, joka integroituu maisemaan ja jättää tilaa luonnon monimuotoisuudelle? Uskon, että on. Esimerkiksi, voimalan sijoittelua voitaisiin optimoida minimoimaan metsäalueiden häviäminen ja suojelemaan arvokkaita luontotyyppejä.

Toiseksi, verotulojen ja työpaikkojen luominen ovat merkittäviä taloudellisia etuja. Aurinkovoimalan rakentaminen tuo mukanaan investointeja, työpaikkoja ja verotuloja Lietoon ja koko Suomeen. Tämä voi parantaa alueen taloudellista hyvinvointia ja tarjota uusia mahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Tämä on investointi tulevaisuuteen, investointi kestävään kehitykseen.

Kolmanneksi, energiaomavaraisuus on kansallinen etu. Oman energian tuotanto vähentää riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä ja parantaa energiaturvallisuuttamme. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Energia itsessään on voimaa, ja sen hallinta on avainasemassa kansakunnan itsenäisyydelle.

Neljänneksi, sähköverkon kapasiteetin riittävyys on ratkaiseva tekijä. Aurinkovoimalan integrointi sähköverkkoon vaatii huolellista suunnittelua ja investointeja verkon infrastruktuuriin. On varmistettava, että verkko kestää lisääntyvän aurinkoenergian tuotannon ja että energia saadaan tehokkaasti kuluttajille.

Viidenneksi, viljelyn ja metsästyksen tulevaisuus Liedossa on huomioitava. On tärkeää varmistaa, että aurinkovoimalan rakentaminen ei haittaa merkittävästi näitä perinteisiä elinkeinoja. Onko mahdollista yhdistää aurinkovoimaa kestävään maatalouteen ja metsätalouteen? Uskon, että on. Esimerkiksi, aurinkopaneeleja voitaisiin sijoittaa viljelymaiden reunoille tai metsäaukkoihin, minimoimalla vaikutus viljelyyn ja metsästykseen.

Lopuksi, jokaisella on oikeus osallistua keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Avoin ja rehellinen vuoropuhelu on välttämätöntä, jotta voimme löytää ratkaisun, joka palvelee kaikkien etuja. Meidän on kuunneltava toinen toisiamme ja pyrittävä yhteisymmärrykseen. Kuten Mahatma Gandhi sanoi: "Ole se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa." Meillä on mahdollisuus luoda kestävämpi ja oikeudenmukaisempi tulevaisuus Lietoon ja koko Suomeen. Tehkäämme siitä yhdessä totta. Kiitos