Linkki verkkotapahtumaan

Arvoisa kansanedustaja, kunnanjohtaja, muut läsnäolijat sekä te kaikki, jotka seuraatte verkkolähetystä.

 

Minulle annettiin mahdollisuus sanoa muutaman sanan kunnan puolesta Liedon itsenäisyyspäivän juhlassa. Käytän tietysti mahdollisuuden ja kerron muutamasta Suomen, Liedon ja Tarvasjoenkin historiaan liittyvästä tapahtumasta.

 

Suomen itsenäisyyden 104-vuotinen taival on kokonaisuudessaan menestystarina. Alku oli kuitenkin vaikea.

Tuossa seinällä on valokuva Antti Mikkolasta (s.4.12.1869, 152 vuotta). Hän oli lietolaissyntyinen kansanedustaja, joka lapsena asui Mannin talossa Liedon asemalla ja Hyvättylän kylän, siis kirkonkylän Mikkolassa. Talo sijaitsi vanhan kirkonkulman koulun vieressä. Hänen isänsä Matti oli syntyjään Kaurinkosken Etutalosta ja äitinsä Maria Tarvasjoen (Eura) Virolasta. Myöhemmin perhe muutti Rymättylään. Aikuisena Antti Mikkola opiskeli maisteriksi ja tuomariksi. Hänet valittiin 1903 ensimmäisenä suomenkielisenä Turun valtuustoon. Hän oli myös valtiopäiväedustaja ja kansanedustaja. Suomalaisuusmies Mikkola oli sydänjuuriaan myöten. Hän oli monessa mukana, perusti mm. sanomalehden, nimittäin Turun Sanomat.

Tammikuun viimeisenä päivänä 1918, siis vajaa kaksi kuukautta Suomen itsenäistymisen jälkeen, miliisi pidätti Mikkolan Helsingissä. Illalla milliisiasemalle tuli joukko aseistautuneita punakaartilaisia, joille Mikkola luovutettiin. Joukko teloitti tai murhasi Mikkolan Töölönlahden rannalla. Kuolintodistuksen mukaan Mikkolassa oli useita ampumahaavoja, tappava luoti oli lävistänyt pään. Kuolinpäiväksi on merkattu 1.2.1918. Jos jotakuta kiinnostaa Antti Mikkolan elämä ja teot, niin verkossa on tietoa.

 

Itsenäisyys oli veitsenterällä vuosien 1939 – 1945 sotien aikaan. Suomen nuoret sotilaat suurin uhrauksin kuitenkin onnistuivat maata puolustamaan niin, että itsenäisyys ja vapaus säilyi. Eikä kotirintaman osuutta näinä vaaran vuosina myöskään pidä unohtaa.

 

Eräs sotilaiden tärkeä työväline näissä puolustustaisteluissa oli asesuunnittelija Aimo Lahden luoma Suomi-konepistooli m/31. Aseen sarjatuotanto alkoi vuonna 1931, siis tasan 90-vuotta sitten.

 

104-vuotta ihmisiässä on jo aivan ylärajoilla, mutta on meillä täällä Liedossa edelleen sotaveteraani, joka täytti jo 105 vuotta. Nimittäin Tauno Valonen, joka on sekä talvi- että jatkosodan veteraani.

 

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Näin Lieto on 690 vuotta vanha tai nuori, miten vaan.

 

Kuusi vuotta sitten Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon. Vuosi sen jälkeen Tarvasjoella oli 700-vuotisjuhlat perustuen vuonna 1316 tehtyyn maakauppaan, josta jossain arkistossa on asiakirja. Tarvasjoki on siis 15-vuotta Lietoa vanhempi. Se on tietysti ymmärrettävää, koska Tarvasjoen seudut jääkauden jälkeen nousivat merestä aiemmin kuin Liedon alavammat maat.

 

Vietämme itsenäisyyspäiväämme jo toista kertaa tiukkojen rajoitusten vallitessa, johtuen nykyisestä tautitilanteesta. Itsenäisyytemme alussa maailmassa riehui espanjantaudiksi kutsuttu influenssa, joka Suomessakin tappoi noin 20000 ihmistä. Joten ei mitään uutta auringon alla.

 

Historia on mielenkiintoista mutta tottakai tulevaisuus on kuitenkin tärkeämpää. Toivon Suomelle ja tietysti Liedolle menestystä tuleviin vuosiin.

 

Hyvää Suomen itsenäisyyden 104-vuotispäivää.