Käsittelyssä oli uuden kunnanjohtajan Mika Ingin johtajasopimus. Sopimuksessa määritellään muun muassa palkka, 9200 € ja mahdollinen erokorvaus, joka on puolen vuoden palkkaa vastaava summa. Sopimus hyväksyttiin suurenmitta mutinoitta.

Toinen merkittävä asia oli lisämäärärahan myöntäminen Järvikodon päiväkodin lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi öljystä maalämpöön. Lisärahaa pyydettiin 213000 €. Jo kunnanhallituksen kokouksessa kysyin onko valtion energiatukea anottu hankkeeseen. Ei ollut. KH:n kokouksen jälkeen lähetin vs kunnanjohtajalle linkin energiatuen hakulomakkeeseen ( https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Avustus_kunnille_oljylammityksesta_luopumiseen ) ja ennen valtuuston kokousta anomus oli laitettu sisään. Joskus pitää puuttua operatiiviseen toimintaan, jos viranhaltijat eivät ehdi tai tiedä. Saapa nähdä tuleeko tuki, ehkäpä n. 40000 €.

Kokouksen aluksi juhlallisesti paljastettiin Rauman kaupunginjohtajaksi siirtyneen Esko Poikelan muotokuva. Taulun maalasi lietolainen taiteilija Silja Selonen.

Kuvassa Päivi ja Esko Poikela.

Ennen muotokuvan paljastusta pidin lyhyen puheen:

 

Arvoisa kaupunginjohtaja, VT-kunnanjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltiat, yleisö ja lehdistö.

 

Tänään meillä on ohjelmassa Esko Poikelan muotokuvan paljastus. Täällä salissa onkin jo kolmen aiemman kunnanjohtajan kuvat.

 

Liedon 1. kunnanjohtaja, Touko Niemelä valittiin vuonna 1968 ja oli virassa 25 vuotta. Sain käsiini viime viikolla ”Kaarinan kunnan historia” -kirjan, ja luin viihdyttävää tarinaa siitä miten Kaarinassa väännettiin 10 vuotta kättä siitä, että tarvitaanko kunnanjohtajaa. Lopulta puoli vuotta Liedon jälkeen Kaarinassakin vuoden 1969 alusta kunnanjohtaja aloitti.

Ymmärtääkseni päätöksenteko Liedossa oli hiukan ripeämpää.

 

Toinen kunnanjohtaja oli Sauli Ahopelto, joka hoiti virkaa ”rakkaudella” 14 vuotta.

 

Kolmas kunnanjohtaja Terhi Isotalo oli tehtävässä 7 vuotta kuten Esko Poikelakin. Lyhenemään päin näyttää urat menneen. Esko on ensimmäinen joka ei lähtenyt täältä eläkepäiviä viettämään.

 

Kun noita vuosia ja vuosilukuja taas pöyhin, muistin, että yhdeksän vuoden päästä Lieto täyttää 700 vuotta, mahtaako vasta valittu kunnanjohtaja Mika Ingi olla silloin Liedossa?

 

Tuosta Liedon syntymäpäivästä tuli mieleen musiikkineuvos Ilkka Lipsanen alias Danny, joka tänä vuonna täyttää 80 vuotta. Toimittaja kysyi häneltä miltä tuntuu täyttää 80 vuotta. Danny vastasi: hyvältä tuntuu jos vertaa sitä siihen toiseen vaihtoehtoon.

 

Palataan vielä pääasiaan. Sanotaan, että muotokuvamaalaus on taiteen kuningaslaji.

 

Kulttuurineuvos Eero Niinikosken esitelmä aiheesta alkaa näin:

 

”Muotokuvataiteen elinvoimaisuudesta kertoo paitsi sen vuosisatojen pituinen historia myös se, että se saa jatkuvasti uudenlaisia sovellutuksia, vaikka se on julistettu kuolleeksi lukuisia kertoja. Muotokuva on kuvataiteen lajina ollut kriisissä aina siitä asti, kun Ranskan valtio juhlallisesti lahjoitti maailmalle valokuvaustekniikan v. 1839. Toisen suuren haasteen tarjosi ei-esittävän ilmaisun kehittyminen 1900-luvun alun avantgardetaiteessa”.

 

Näin toteaa Turun yliopiston uusi taidehistorian professori Tutta Palin kirjassaan Modernin muotokuvan merkit. Samalla hän tuo esiin muotokuvamaalauksen suuren paradoksin: miksi yrittää tehdä näköistä muotokuvaa, kun valokuva hoitaa saman asian paremmin ja halvemmin. Ja jos pitää tehdä muotokuva, onko sen oltava mallinsa näköinen vai voiko taiteilija tehdä sellaisen maalauksen kuin itse haluaa?

 

En ole tuota muotokuvaa vielä nähnyt, joten mielenkiinnolla odotan paljastusta.

 

Toivottavasti saadaan taiteilija Silja Selosen kertomus luomisprosessista ja ajatuksia siitä mikä Eskossa teokseen vaikutti.