Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


maanantai, 31. elokuu 2020

Liedon kirjastoauto (296. kirjoitus)

Kuten muistetaan, Liedon valtuusto päätti talvella 2020 kokouksessaan lopettaa kirjastoautopalvelun elokuun 2020 lopussa. Itse asiassa palvelu loppui jo keväällä koronatilanteen vuoksi. Auto laitettiin huutokauppaan ja yllätys, yllätys hinta (29500 €) kohosi melkein tuplaksi odotetusta.

Kirjastoauto.jpg

Valtuuston kokouksessa, jossa lopettamista käsiteltiin, pyysin saada lukea erään kirjoituksen asiaan liittyen. Valtuuston puheenjohtaja kuitenkin eväsi puheenvuoroni. Nyt kun asia on kaiketi lopullista, julkaisen kirjotuksen vastalauseista huolimatta.

Vanhempi herrasmies on tykästynyt Dan Brownin tuotantoon. Yhtenä parillisen viikon perjantaiaamuna hän päätti polkaista sähköpyöränsä kirjastoauton pysäkille. Jo viiden minuutin intensiivisen polkemisen jälkeen hän saapuikin autolle, joka hetki aiemmin hänet ohitti.

 

Herra oli jo aiemmin viestittänyt kirjastotädille halustaan lainata Dan Brownin Alku-nimisen teoksen, kuulitte oikein en sanonut ALKO. Etukäteen tilattu kirja tosiaan löytyi auton uumenista ja lainaus kirjattiin järjestelmään. Mitään suurenpaa jonoa ei autossa ollut. Itse asiassa paikalla herran lisäksi oli auton kuljettaja. Herran tunne oli hulppea, kun hän mietti tämän kirjastokäynnin lähes 100 euron kustannusta Liedon kunnalle.

Lainaaja tiesi, että saman kirjan sidottuna painoksena olisi saanut kotiinkannettuna omaksi verkkokirjakaupasta hintaan 33 euroa.

 

Kahden viikon tiukan lukurupeaman jälkeen tämä 463 sivuinen, paljon ajatuksia herättävä opus oli luettu kannesta kanteen. Olikin sopivasti parillisen viikon perjantain aamu, joten kirjan palautus kirjastoautoon kävisi mukavasti. Sähköpyörä siis tulille ja polkaisu kohti pysäkkiä. Kirjan palautus sujui yhtä kätevästi kuin lainauskin. Tunne oli herralla entistäkin hulppeampi ajatellessaan taas käynnin satasen kustannusta kunnalle. Herralainaajan mietteet siirtyivät kauas tulevaisuuteen, jossa pappa kertoisi lastenlapsille kuinka isoisä 200 euron kirjan lainasi. Haavetunnelma kuitenkin läsähti, kun lastenlapset ihmeissään kyselivät, jotta mikä se euro oli? Siihen pappa vastasi, että se oli sellainen epäonnistunut kokeilu 2000-luvun alussa.

 

Ehkä herralainaajan olisi pitänyt sittenkin lainata Dan Brownin Alku-teoksen sijasta Eppu Nuotion, kuulitte oikein, en sanonut Eppu Normaali, siis Eppu Nuotion Loppu-nimisen teoksen. Se olisi ehkä ollut paremmin tilanteeseen sopiva. Loppu-teoksen olisi muuten erään puhelinoperaattorin, ennen sanottiin puhelinlaitoksen, verkkokaupasta ns. E-kirjana tai äänikirjana saanut hintaan 5,90€. Nämä äänikirjat ovat tarkoitettu lukutaidottomille, joita huhujen mukaan koululaitos enenemässä määrin tuottaa. No tuosta olen erimieltä kulttuurihenkilön kanssa. Kyllä äänikirjalla on käyttöä lukutaitoisillekin. Sitä paitsi näitä E-kirjoja mahtuu pieneenkin kirjasto-autoon lähes ääretön, tässä yhteydessä parempi sana on lukematon määrä.

 

Loppu on lähellä tänä ilmastomuutosvouhotuksen aikana. Liedossa ensimmäinen ilmaston uhri taitaa olla tämä saastuttava kirjastoauto, joka ympäri kuntaa käy pölläyttämässä co2 päästöjään. Näin Lieto astuu askeleen lähemmäs hallitus-ohjelmassa vaadittua hiilineutraalia toimintaa.

Kevyet hiilipölyt sen muistolle, AAMEN.

 

Kysyin kulttuuripersoonalta, saako hänen nimensä julkaista. Hän kielsi nimensä käytön peläten kantaaottavaa otettaan tässä pakinassaan. Sanoin, että valtuusto on nimeen omaan se paikka, jossa kantaa pitää ottaa. Mutta suostuin kuitenkin anonyymiin puskista huuteluun.

 

Kultturelli kirjoittaja lähetti valtuustolle vielä sellaisia terveisiä, että lainatkaa vähemmän ja ostakaa enemmän. Tämä kuulemma liittyy johonkin kassavirtaan. Olen merkonomi, joten kassa on tuttu termi. Tuo virta taitaa olla joku sähköhenkilöiden sana. Ehkä kassavirta tarkoittaa sähköistä kortinlukijaa, joka rahamme vie kassaan. Ennen sähkön keksimistä käytettiin korttien lukemiseen höylää, nykyään höylää käytetään budjettien tasapainottamiseen.

maanantai, 10. elokuu 2020

Hyvät tavat hukassa (295. kirjoitus)

Tänään kesätauko päättyi kunnallisista luottamustoimista. Vaalit taitavat kiihdyttää jo joidenkin mieliä. Valtuuston puheenjohtaja näytti unohtaneen asemansa tuoman vastuun asiallisesta kielen käytöstä. Natsikortin heiluttelu ei tosiaan kuulu valtuuston puheenjohtajan asialliseen puhetapaan edes kunnantalon parkkipaikalla. Perusteena nimittelylle tuntui olevan se, että kyseinen kansanedustaja oli hänen mielestään näyttänyt vaalikuvassa natsilta. Voi hyvää päivää, mitä asenteellisuutta demareilla on!

Suomen eduskunnassa ei tosiaan ole natsipuolueita eikä natseja. Muutama kommunisti taitaa kyllä olla, mutta heidätkin on joku vaaleilla sinne valinnut. Joten se siitä.

Toivon ettei moinen puhetapa tosiaan pesiydy Liedon valtuustoon. Siinä valtuuston puheenjohtajan pitää olla esimerkkinä ja puuttua myös omaan asenteelliseen nimittelyyn, niinkuin rivivaltuutettujenkin möläytyksiin.

tiistai, 31. maaliskuu 2020

Koulumatka (294. kirjoitus)

Tässä on Saukonojan 93-vuotias koulu tai entinen koulu. Liedon kunnanvaltuuston enemmistö päätti koulun lopettaa muutama vuosi sitten. Koulurakennus vaihtoi joku aika sitten omistajaa ja yllättäen viime viikonloppuna rakennus oli taas koulutuskäytössä. Puolustusvoimat oli paikan vuokrannut varusmiesten poikkeustilaharjoitukseen. Tämäpä olikin hieno yllätys. 20200330_124333.jpg

Kouluun on itsellä aikamoinen lukkarinrakkaus. Olin 60-vuotta sitten Saukkarin ekaluokkalainen ja olin juuri oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Laskutaito minulla oli jo luonnostaan. Veljeni kävi samaa koulua, veljen lapset ja tietysti minun lapset myös. Tämän lisäksi 7 muuta, joilla oli sama sukunimi kuin minulla. Yhteensä siis 13 Pilpolaa.

Tästä alkaa lapsuuteni koulumatka tai tässä tapauksessa kotimatka. Koululta lähtiessä matkan ensimmäinen maamerkki oli ja on vieläkin, Ritakankareen ahde. Matkaa on mäen päälle puolisen kilometriä.

20200330_123421.jpg

Ahteesta oli hyvä polkaista pyörällä kohti Keppolan krottia. Kouluaikana tulimme eräänä laskiaistiistaina opettajan kanssa laskemaan ahteeseen potkukelkoilla mäkeä. Laitomme kelkat junaksi ja laskimme melkoista haipakkaa mäkeä. Siihen aikaan tiellä ei juuri ollut autoliikennettä.

Seuraava maamerkki kotimatkalla oli ja on Keppolan krotti ja 213-vuotias aitta. Ennen vanhaan osattiin rakentaa. Matkaa on taitettu kilometri.

20200330_122910.jpg

20200330_122843.jpg 

Aitan ja krotin jälkeen seuraava maamerkki oli Keppolan koivukuja, josta nykyisin ei ole jäljellä kuin muutama kanto.

20200330_130908.jpg

Entinen koivukuja on kuvattuna koulun suuntaan. Oikealla mäellä pilkottaa Keppolan talo. Matkaa on jo kertynyt lähes puolitoista kilometriä.

Maamerkeistä seuraava on Ämmänpieru, pieni nyppylä tiessä. Tämäkin on kuvattu koulun suuntaan.

20200330_131256.jpg

Seuraava maamerkki onkin Uudensillan krotti ja Aunalhon kannulava. Kotimatkaa on jo kertynyt 2 kilometriä.

20200330_132106.jpg

Hassua, että tätä notkoa kutsutaan edelleen "uudensillan krotiksi", vaikka silta on tiettävästi ollut tässä paikassa jo 1920-1930- luvulta asti. Sillan alta kulkee Kailassuon oja. Kuvan kannulava on toiminut myös Raukkalan nuorisotilana.

Kotimatkan päämäärä jo häämöttää horisontissa. Lapsuuskotini Peltola näkyy kuvan oikeassa laidassa liikennemerkin vieressä keltaisena täplänä noin 600 metrin päässä. Punainen mökki on Halsvahan torppa, joka silloin oli viimeinen maamerkki ennen kotia. Näin 2,7 km kotimatka koulusta sujui.

20200330_132316.jpg

tiistai, 3. maaliskuu 2020

Liedon valtuusto 2/2020 (293. kirjoitus)

Valtuuston vuoden 2020 toinen kokous oli maaliskuun toisena päivänä. Merkittävimpinä asioina oli organisaatio uudistus, kaava ja teknopalveluiden toimialajohtajan valinta, kirjastoauton lakkauttaminen ja Tarvasjoen uimahallin lopettaminen.

Toimialajohtajaksi oli ehdolla Anne Ahtiainen, Jouko Jortikka ja Marko Tähtinen, kaikki kunnan tai kunnan tytäryhtiön palveluksessa olevia. Ehdokkaiden haastatteluryhmä esitti tehtävään Jortikkaa. Psykologisten testien jälkeen kunnanhallitus esitti Tähtistä toimialajohtajaksi. Se taisi olla virhe. Viran täyttää valtuusto, joten hallituksen esitys asiaan oli punainen vaate valtuutetuille. Vaalin tulos olikin ylättäen Ahtiainen 21, Tähtinen 19 ja 3 tyhjää ääntä. Näin lietolainen ehdokas voitti raisiolaisen ja turkulaisen. Varmaan hyvä niin.

Kirjastoautotoiminnan lopetus käynnisti melkoisen puhemyllyn. Vasemmistoliiton Korhonen piti pitkän puheen paperi- ja kirjapainoteollisuuden ja alojen työllisyyden puolesta. Puhe ei siis juurikaan koskenut kirjastoautoa. Minulle valtuuston puheenjohtaja (sdp) ei myöntänyt puheenvuoroa asiassa. Aika erikoista toimintaa puheenjohtajalta. Taitaisi olla peräti  valitusperuste. No joka tapauksessa kirjastoautotoiminta lopetetaan 1.8.2020 äänin 28-14, yksi tyhjä.

Ehdotin Tarvasjoen uimahallille jatkoaikaa siihen asti kunnes uusi liikuntahalli valmistuu Tarvasjoen koulun viereen. Perustelin ehdotusta mm. sillä, että uimahalli on tarvashovi-rakennuksen tervein osa. Tarvashovin salia joudutaan käyttämään koululaisten liikuntaan uuden hallin valmistumiseen asti. Näin ollen talossa on joka tapauksessa pidettävä lämmöt ja sähköt päällä. Keskustelussa peloteltiin valtuutettuja Liedon pakkoliitoksella Turkuun, jos säästöjä ei saada aikaan. Vuoden jatkoaika uimahallille olisi maksanut ehkä n. 100000 euroa. Äänestyksessä uimahallin lopettaminen 1.8.2020 voitti äänin 31-12. Näin riippuvuus Turusta ja muista naapurikaupungeista lisääntyy, kun alakoululaisten uimaopetusta ei enää saada kotikunnasta. Näin se kunnan elinvoima ja itsenäisyys rapautuu. Liikkuva Lieto -slogan on pelkkää sanaHelinää. 

perjantai, 3. tammikuu 2020

Säätilasto 2019 (292. kirjoitus)

Vuoden 2019 säätilasto on nyt julkaistu. Vuosi 2019 oli melko lämmin (+4,23 astetta), ei kuitenkaan huippulämmin. Sademäärä viikoilta 18-48 oli 533,5 mm. Joulukuun sateet siis puuttuvat. Artukaisten mittausten mukaan joulukuun sademäärä oli vähän yli 100 mm.

Sähkön kulutus laski uuteen ennätykseen johtuen lämpimästä vuodesta ja puun polton lisäämisestä kaakeliuunissa. Myös vuonna 2018 vinttiin puhallettu selluvillakerros ehkäpä jotain vaikuttaa.