Joulu on jo ovella, joten toivotan kaikille rauhallista ja hyvää joulua. Samalla ajattelin vielä muistella syksyn tärkeintä valtuuston kokousta.
Kokouksen tärkeimmät asiat olivat veroprosenteista ja talousarviosta päättäminen. Tuloveroprosentti on valtion toimesta lukittu vuodelle 2023 6,86 prosentiksi, joten asia voitiin vain todeta.
Toisin oli kiinteistöveron kanssa. Muutama vuosi sitten yleistä kiinteistöveroa korotettiin 1 --> 1,2 prosenttiin. Silloisen kunnanjohtajan perustelu korotukselle oli Avantin eritasoliittymän rahoitus. Nyt kaupunginhallituksen pohjaesitys oli alentaa samainen yleinen kiinteistövero takaisin yhteen prosenttiin. Hallituksessa Tomi Pohjankukan esittämänä ja Simo Ala-Nissilän kannattamana asiasta äänestettiin ja äänin 8-3 Tomin ehdotus hyväksyttiin. Vastaan äänestivät "vivan" edustajat. Valtuustossa vihreät Matti Metsistön kannattamana esittivät yleiseksi kiinteistöveroksi 1,2 prosenttia. Äänestyksessä pohjaesitys (1 %) voitti äänin 29-14. Kireämpää veroa kannattivat "vivan" edustajat ja Oili Riikonen.
Yleinen kiinteistöveroprosentti koskee maapohjaa ja muita rakennuksia kuin vakituisia asuinrakennuksia. Eli jokainen tontin omistaja osaltaan hyötyy tästä veron kevennyksestä. Näin jyrkästi kohonneita asumiskustannuksia hiukan lievennetään. Ikävä kyllä rakennuskustannusindeksin raju nousu kasvattaa kiinteistöjen verotusarvoja, jolloin sitä kautta kiinteistöverotus tulee kuitenkin kiristymään.
Talousarvio meni kaupunginhallituksen esityksen mukaisena läpi. Sdp+vas esittivät ettei kirjastotyöntekijän palkkausvähennystä (43000€) toteuteta. Pohjaesitys voitti äänin 27-13, 3 tyhjää. Lietolaisten lukuharrastusta kuitenkin tuetaan vuosittain n. miljoonalla. Eipä taideta tukea mitään muuta harrastusta samaan malliin.
"Vivan" muutosesitys osallistavaan budjetointiin 60000€ lisää kaatui äänin 26-17.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Tomi Pohjankukka piti talousarviopuheen.
Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, kolleegat, virkamiehet ja naiset, kaupunkilaiset sekä lehdistön edustaja.
Tämä hetki on historiallinen. Olemme joukko niitä etuoikeutettuja, historiankirjoihin jääviä, jotka pääsevät päättämään Liedon kaupungin ensimmäisestä laaditusta talousarviosta vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmista vuosille 2024 ja 2025.
On siis se aika vuodesta, kun koko joukko virkamiehiä ja -naisia sekä luottamushenkilöitä arvaa ensi kertaa Liedon kaupungin tulevaisuutta. Perussuomalaiset haluaa kiittää hyvästä yhteistyöstä eri toimialojen virkamiehiä ja naisia, lautakuntien jäseniä sekä muita toimijoita jotka ovat tunteja ja tunteja, päiviä ja päiviä vai kuukausia käyttäneet aikaa parhaan lopputuloksen löytämiseksi talousarviolle ensi vuodelle. Tähän on tultu ja esityksenä on pieteetillä laadittu paras mahdollinen arvaus.
Talousarvion laatiminen tänäkään vuonna ei ole ollut ihan yksinkertainen erityisoperaatio, mutta harvoinpa tulevaisuuden ennustaminen, varsinkaan vuoden, kahden, kolmen päähän onkaan.
Kuntaliiton, valtiovarainministeriön ja verohallinnon yhteistyössä laatiman ennusteen mukaan on elettävä, ja tämän ennustekehikon viimeinen päivitys taitaa olla syyskuun lopulta. Positiivista tälle vuodelle on se, että verotulokertymät näyttävät kasvavan, joka johtuu hyvistä ansiotulon ja työllisyystilanteen kehittymisistä.
Sanotaan, että pessimisti ei koskaan pety joten riskejä talousarvion positiiviselle ja miksei taloussuunnitelmienkin toteutumisille sitten vasta onkin.
Yksi mörkö muiden joukossa on sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueiden hallinnoitavaksi. Viime vuonna kysyimme ratkeaako haasteet ja mitkä ovat kustannukset ja ketkä ne kustantavat. Vuosi on mennyt taas ja edelleenkään kukaan ei tiedä vastausta. Se mikä on varmaa on epävarmaa, epävarmuus siis asiassa.
Sisäiset vuokrat ja vyörytykset on aikaisempina vuosina tiedetty jo ennen juhannusta, mutta nyt niitä ei ennen lokakuuta vielä tiedetty.
Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kustannuspaineita lisäävät esiopetuksen muuttuminen kaksivuotiseksi ja päivähoidon tarpeen kasvu. Päivähoidon akuutti paikkapula on Liedon kaupungissa muuttunut krooniseksi. Oppivelvollisuusiän nosto sekä ilmainen toisen asteen opiskelu lisäävät kustannuksia.
Teknisellä toimialalla toistuu jatkuvasti sanat korjausvelka ja kunnossapitovelka.
Suomen itärajan takana globaalia epäjärjestystä aiheuttavan diktaattorin mielenvikaiset erityiset operaatiot joita demokratiassa kutsutaan sodaksi, vaikuttavat osaksi myös jokaisen lietolaisen jokapäiväiseen elämiseen ja olemiseen. Asumisen ja elämisen kustannukset kasvavat koko ajan ja edessä on talvi. Pitää sormet ristissä toivoa tuulta ja tuiverrusta sekä vettä taivaan täydeltä Aurajokea myöden, jotta sähkön, polttoaineen ja ruoan kustannukset eivät ajaisi yrityksiä ja kansalaisia konkurssien partaalle.
Tuloveroprosentista ei tänä vuonna ole lain pitänyt huolta kantaa. Sen kun on Suomen valtion viisaat jo etukäteen päättäneet. Ensi vuonna sitten onkin mielenkiintoinen paikka, kun veroprosentti on 6,86.
Kaikkeen hyvään, kivaan ja vapaaehtoisiin kaupungin palveluihin ei taida seuraavana vuonna laadittavassa talousarviossa sitten varaa ollakaan. Hyvää ja kivaa tulee ensi vuonna olemaan se, ettei vuoden lopussa erikoissairaanhoidon tolkutonta lisälaskua tarvitse enää pelätä.
Asumisen ja elämisen kustannukset vain kasvavat ja kasvavat, ja osalle kansalaisista ne ovat jo ylitsepääsemättömiä. Pienen pieni valon pilkahdus on meidän nykytilanteessa Liedon kaupunkilaisille tarjottava. Varsinkin kun siihen vielä on mahdollisuus.
Aikanaan eräs kansanedustaja ehdotti: ”Kaikki verot valtion maksettavaksi!” Tämä ei edelleenkään ole mahdollista, joten meidän on täällä Liedossa paikallisesti yritettävä veronmaksajien taakkaa keventää.
Perussuomalaiset ovat yleisen kiinteistöveron 0,20%-yksikön alentamisen puolesta. Tämä huojentaa kaupunkilaisten arkea muutaman kympin verran. Tästäkään ei tosin ole varmuutta, koska rakennuskustannusindeksin korotus nostaa verotusarvoja, joka aiheuttaa kiinteistöverojen kiristymisen.
Investointiohjelmassa suurin menoerä on pitkään ja hartaasti veivattu keskuskoulun uudisrakentaminen. Sehän on kuntamme ja/tai kaupunkimme suurin investointi koskaan. Onneksi kaupungin talousjohtajan laskelman mukaan ylijäämää näyttää ensi vuoden lopussa olevan yli 20 miljoonaa euroa. Liedon asemankulman kaupunginosaan jatketaan, strategian kasvun tuen mukaisesti, Tammentaan asemakaavoittamista uudisrakentamiseen.
Liedon museolle myönnettiin lisärahoitusta Annantuvan alueen kehittämiseen.
Tästä ja näistä huolimatta osa investoinneista joudutaan strategian mukaisesti toteuttamaan ketterästi velkarahalla. Myös korkokustannukset tulevat kasvamaan.
Maahanmuutosta sen verran, että edelleenkään talousarviosta ei löydy kustannuksista mitään selvitystä tai arviota. Todistetusti nekään ei kuitenkaan ilmaisia ole.
Näillä huomioilla Perussuomalaisten valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelmat 2024 ja 2025 kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.
Liedossa 14. marraskuuta armon vuonna 2022 Liedon Perussuomalaisten valtuustoryhmä
