tiistai, 31. maaliskuu 2020

Koulumatka (294. kirjoitus)

Tässä on Saukonojan 93-vuotias koulu tai entinen koulu. Liedon kunnanvaltuuston enemmistö päätti koulun lopettaa muutama vuosi sitten. Koulurakennus vaihtoi joku aika sitten omistajaa ja yllättäen viime viikonloppuna rakennus oli taas koulutuskäytössä. Puolustusvoimat oli paikan vuokrannut varusmiesten poikkeustilaharjoitukseen. Tämäpä olikin hieno yllätys. 20200330_124333.jpg

Kouluun on itsellä aikamoinen lukkarinrakkaus. Olin 60-vuotta sitten Saukkarin ekaluokkalainen ja olin juuri oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Laskutaito minulla oli jo luonnostaan. Veljeni kävi samaa koulua, veljen lapset ja tietysti minun lapset myös. Tämän lisäksi 7 muuta, joilla oli sama sukunimi kuin minulla. Yhteensä siis 13 Pilpolaa.

Tästä alkaa lapsuuteni koulumatka tai tässä tapauksessa kotimatka. Koululta lähtiessä matkan ensimmäinen maamerkki oli ja on vieläkin, Ritakankareen ahde. Matkaa on mäen päälle puolisen kilometriä.

20200330_123421.jpg

Ahteesta oli hyvä polkaista pyörällä kohti Keppolan krottia. Kouluaikana tulimme eräänä laskiaistiistaina opettajan kanssa laskemaan ahteeseen potkukelkoilla mäkeä. Laitomme kelkat junaksi ja laskimme melkoista haipakkaa mäkeä. Siihen aikaan tiellä ei juuri ollut autoliikennettä.

Seuraava maamerkki kotimatkalla oli ja on Keppolan krotti ja 213-vuotias aitta. Ennen vanhaan osattiin rakentaa. Matkaa on taitettu kilometri.

20200330_122910.jpg

20200330_122843.jpg 

Aitan ja krotin jälkeen seuraava maamerkki oli Keppolan koivukuja, josta nykyisin ei ole jäljellä kuin muutama kanto.

20200330_130908.jpg

Entinen koivukuja on kuvattuna koulun suuntaan. Oikealla mäellä pilkottaa Keppolan talo. Matkaa on jo kertynyt lähes puolitoista kilometriä.

Maamerkeistä seuraava on Ämmänpieru, pieni nyppylä tiessä. Tämäkin on kuvattu koulun suuntaan.

20200330_131256.jpg

Seuraava maamerkki onkin Uudensillan krotti ja Aunalhon kannulava. Kotimatkaa on jo kertynyt 2 kilometriä.

20200330_132106.jpg

Hassua, että tätä notkoa kutsutaan edelleen "uudensillan krotiksi", vaikka silta on tiettävästi ollut tässä paikassa jo 1920-1930- luvulta asti. Sillan alta kulkee Kailassuon oja. Kuvan kannulava on toiminut myös Raukkalan nuorisotilana.

Kotimatkan päämäärä jo häämöttää horisontissa. Lapsuuskotini Peltola näkyy kuvan oikeassa laidassa liikennemerkin vieressä keltaisena täplänä noin 600 metrin päässä. Punainen mökki on Halsvahan torppa, joka silloin oli viimeinen maamerkki ennen kotia. Näin 2,7 km kotimatka koulusta sujui.

20200330_132316.jpg

tiistai, 3. maaliskuu 2020

Liedon valtuusto 2/2020 (293. kirjoitus)

Valtuuston vuoden 2020 toinen kokous oli maaliskuun toisena päivänä. Merkittävimpinä asioina oli organisaatio uudistus, kaava ja teknopalveluiden toimialajohtajan valinta, kirjastoauton lakkauttaminen ja Tarvasjoen uimahallin lopettaminen.

Toimialajohtajaksi oli ehdolla Anne Ahtiainen, Jouko Jortikka ja Marko Tähtinen, kaikki kunnan tai kunnan tytäryhtiön palveluksessa olevia. Ehdokkaiden haastatteluryhmä esitti tehtävään Jortikkaa. Psykologisten testien jälkeen kunnanhallitus esitti Tähtistä toimialajohtajaksi. Se taisi olla virhe. Viran täyttää valtuusto, joten hallituksen esitys asiaan oli punainen vaate valtuutetuille. Vaalin tulos olikin ylättäen Ahtiainen 21, Tähtinen 19 ja 3 tyhjää ääntä. Näin lietolainen ehdokas voitti raisiolaisen ja turkulaisen. Varmaan hyvä niin.

Kirjastoautotoiminnan lopetus käynnisti melkoisen puhemyllyn. Vasemmistoliiton Korhonen piti pitkän puheen paperi- ja kirjapainoteollisuuden ja alojen työllisyyden puolesta. Puhe ei siis juurikaan koskenut kirjastoautoa. Minulle valtuuston puheenjohtaja (sdp) ei myöntänyt puheenvuoroa asiassa. Aika erikoista toimintaa puheenjohtajalta. Taitaisi olla peräti  valitusperuste. No joka tapauksessa kirjastoautotoiminta lopetetaan 1.8.2020 äänin 28-14, yksi tyhjä.

Ehdotin Tarvasjoen uimahallille jatkoaikaa siihen asti kunnes uusi liikuntahalli valmistuu Tarvasjoen koulun viereen. Perustelin ehdotusta mm. sillä, että uimahalli on tarvashovi-rakennuksen tervein osa. Tarvashovin salia joudutaan käyttämään koululaisten liikuntaan uuden hallin valmistumiseen asti. Näin ollen talossa on joka tapauksessa pidettävä lämmöt ja sähköt päällä. Keskustelussa peloteltiin valtuutettuja Liedon pakkoliitoksella Turkuun, jos säästöjä ei saada aikaan. Vuoden jatkoaika uimahallille olisi maksanut ehkä n. 100000 euroa. Äänestyksessä uimahallin lopettaminen 1.8.2020 voitti äänin 31-12. Näin riippuvuus Turusta ja muista naapurikaupungeista lisääntyy, kun alakoululaisten uimaopetusta ei enää saada kotikunnasta. Näin se kunnan elinvoima ja itsenäisyys rapautuu. Liikkuva Lieto -slogan on pelkkää sanaHelinää. 

perjantai, 3. tammikuu 2020

Säätilasto 2019 (292. kirjoitus)

Vuoden 2019 säätilasto on nyt julkaistu. Vuosi 2019 oli melko lämmin (+4,23 astetta), ei kuitenkaan huippulämmin. Sademäärä viikoilta 18-48 oli 533,5 mm. Joulukuun sateet siis puuttuvat. Artukaisten mittausten mukaan joulukuun sademäärä oli vähän yli 100 mm.

Sähkön kulutus laski uuteen ennätykseen johtuen lämpimästä vuodesta ja puun polton lisäämisestä kaakeliuunissa. Myös vuonna 2018 vinttiin puhallettu selluvillakerros ehkäpä jotain vaikuttaa.

keskiviikko, 1. tammikuu 2020

Törnin jääkäri (291. kirjoitus)

Erään tv-ohjelman innoittamana laitoin kavereille faceen kysymyksen kuvassa olevasta esineestä. 20191226_203057.jpg

Monenlaisia veikkauksia kaverit esittivät. Oikeaan osunut vastaus tuli Kai Sortolta. 

Kuvassa on rintaneula, joita jaettiin Mauno Koiviston presidenttikampanjan avaustilaisuudessa Turussa hotelli Caribian tiloissa tammikuussa 1988. SMP oli mukana Koiviston valitsijaliitossa. SMP:n listalta valittiin 7 Koiviston valitsijamiestä: Veikko Vennamo Helsingistä, Pekka Vennamo ja Hannu Suhonen Turusta, Lea Mäkipää Pirkanmaalta, Heikki Riihijärvi Kuopiosta, Raimo Vistbacka Pohjanmaalta ja Juhani Kortesalmi Oulusta. Liedosta SMP:n ehdokkaat saivat 665 ääntä (9,7%).

Tuo alussa mainitsemani ohjelma on nimeltään "Koivisto - arvoituksellisen presidentin tarina". Ensimmäisessä osassa kerrotaan miten Koivisto osallistui konepistooli kädessään Lauri Törnin jääkärien kommunismin vastaiseen taisteluun. Myöhemmin rauhanomaisempi taistelu kommunismiä vastaan jatkui Turun telakalla ja satamassa. Näissä paikoissa kommunistien johtama ammattiliitto koitti saada lakkoilemalla maan asiat sekaisin, jotta vallankumoukselle saataisiin maaperää ja perusteita. Tämä taistelu edellytti Koiviston, jonka isä oli suojeluskuntalainen, liittymistä sosialidemokraattiseen puolueeseen. Tunnettu tosiasiahan on, että edellämainituilla työpaikoilla ammattiyhdistyksiin suorastaan pakotettiin liittymään, jos ei muuten niin istumalakon voimalla. Ammattiyhdistyksissä oli käytännössä vain kommunisteja sekä sosialidemokraatteja. Koivisto siis valitsi pienemmän pahan. Koiviston toiminta laittomia lakkoja vastaan kiukutti kommunisteja niin, että mm. turkulainen skdl:n lehti Uusi Päivä nimitteli Koivistoa maan pahimmaksi lakkorikkuriksi.   

Tätä taustaa vasten tuon ylläkuvatun rintaneulan merkitys aukenee, ainakin minulle. Rintaneula on Kimmo Pyykön teos "Mauno Koivisto -Linja" vuodelta 1987. Näen tuon linjan alapuolella kommunismin mustan pimeyden ja linjan yläpuolella selvästi valoisamman vapaan maailman, Suomessa tasavallan ja demokratian.

Vaikka Koiviston suosio oli kansan keskuudessa hyvin korkea, oli nykyäänkin tuttu ilmiö, vaalimainosten vandalisointi yleistä silloinkin. Ohessa kovia kokenut Mauno Koiviston vaalijuliste.20191231_122304.jpg

perjantai, 13. joulukuu 2019

Eduskunta-aloite (290. kirjoitus)

Lietolaiset toimijat tekivät alkusyksystä aloitteen VT10:n liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi Liedon kohdalla. Kansanedustaja Vilhelm Junnila vei aloitteen eduskuntaan talousarvioaloitteeksi. Aloitteessa esitetään kolmeen VT10:n risteykseen kääntyvien kaistaa.

Aloiteluonnos 

Hämeentie (VT10) on hyvin vilkkaasti liikennöity varsinkin Liedon ja Turun välillä. Tie on kaksikaistainen maantie. Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden vuoksi joitakin liittymiä on kanavoitu tällä jaksolla. Tiellä sattuu kuitenkin edelleen melko usein peräänajoja.

Jotta liikenneturvallisuus ja sujuvuus sekä joukkoliikenteen toimivuus saataisiin paremmalle tasolle pitää muutamiin vilkkaimpiin risteyksiin tehdä kääntyville lyhyet (10-20m) hidastuskaistat.

Oheisissa karttaliitteissä on kolme risteyttä, jotka ainakin pitäisi kanavoida.

1. Metsolantien liittymään hidastuskaista Turusta (lännestä) päin oikealle kääntyville (kartassa punainen merkintä). Metsolantie johtaa mm. laajalle Nenämäen asuntoalueelle.

Metsolantie.jpg

2. Kirkkotien risteykseen hidastuskaista Hämeenlinnasta (idästä) päin oikealle kääntyville (kartassa punainen merkintä). Kirkkotie on keskeinen tie Liedon kuntakeskukseen. Kirkkotie on myös tärkeä yhteys VT10:ltä VT9:lle (tampereentie) sekä Liedon aseman kyläkeskukseen. Risteys on jo aiemmin kanavoitu Turun suunnasta.

Kirkkotie.jpg


3. Nuolemonportin liittymään myös hidastuskaista Hämeenlinnasta (idästä) päin oikealle kääntyville (kartassa punainen merkintä). Nuolemonportin liittymän kautta liikennöidään mm. teollisuusalueelle, jossa sijaitsee esim. autokoritehdas Carrus (n. 200 työntekijää). Lisäksi alueella on Nuolemon ja Jokilan asuntoalueet.

Nuolemonportti.jpg


Esitämme, että eduskunta myöntäisi talousarviossaan kuhunkin liittymään 30000 euron suunnittelurahan, yhteensä 90000 euroa.