perjantai, 8. lokakuu 2021

Liedon valtuuston kuulumisia (308. kirjoitus)

Kirjoitin Seutusanomiin kuntapäättäjän nurkkaan, julkaistu 7.10.2021,

Liedon valtuuston kuulumisia

Kesävaalien seurauksena kesä on kulunut paljolti erilaisten paikkaneuvottelujen parissa. On neuvoteltu kunnan eri luottamustehtävien paikoista, maakuntatasolla ylikunnallisista paikoista ja myös pienempien kuntayhtymien paikoista. Näissä olen ollut mukana ja lopulta suurin piirtein kaikki paikat on saatu melko sopuisasti täytettyä.

Syksy kuluu ennenkaikkea ensi vuoden talousarvion laadinnassa. Kunnan velkaantuminen huolestuttaa mutta asialle ei pikaisesti pystytä suurta parannusta tekemään. Velkaa on yli 70 milj. ja suunnitteilla oleva uusi keskuskoulu tulee lisäämään velkaa lähes 20 milj. Kunnan elinvoima on kuitenkin WSP Finlandin tekemässä tulevaisuustutkimuksessa huippuluokkaa, Pirkkalan jälkeen maan toiseksi paras.

Kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan pitkän aikavälin toiminnan ja tavoitteiden suuntaviivoista, tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Tämä työ aloitettiin Liedossa joku aika sitten.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto hyvinvointialueelle tulee suuresti muuttamaan kuntien toimintaa. Tammikuun aluevaalissa toivottavasti myös muista kuin suurimmista kaupungeista saadaan edustajia aluevaltuustoon. Lähipalvelujen saatavuus on yksi hyvin tärkeä edunvalvonta kysymys uudessa sote-järjestelmässä. Eli sote-keskuksen saaminen Lietoon on ehdottoman tärkeää.

Kuntien tehtäviä yritettiin joskus karsia, huonolla menestyksellä. Maan hallitus on päättänyt, että työllisyyspalvelut siirretään TE-keskuksilta kunnille vuoden 2024 aikana. Kunnan tai kuntien yhteistoiminta-alueilla on oltava vähintään 20000 henkilön työvoimapohja. Näin ollen Liedonkin on etsittävä kumppaneita, jotta työvoimapohja täyttyy. Kaiken kukkuraksi yhteistoiminta-alueen kuntien on oltava maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa. Varmaan sopivien kumppaneiden seulonta pitää aloittaa ajoissa.

Jotta Liedon kunnalispolitiikassa ei olisi tylsää, pääsemme loppuvuodesta todennäköisesti valitsemaan uutta kunnanjohtajaa. Rauman kaupunginvaltuustohan valitsi nykyisen Liedon kunnanjohtaja Esko Poikelan Rauman kaupunginjohtajaksi.

 

sunnuntai, 12. syyskuu 2021

Säätilasto 2020 (307. kirjoitus)

Vuoden 2020 tilasto Liedon Raukkalan säätilasta on vihdoin julkaistu. Vuosi oli tosiaan ennätyksellisen lämmin johtuen ennen kaikkea olemattomasta talvesta.

tiistai, 8. kesäkuu 2021

Valtuuston kevät 2021 (306. kirjoitus)

Liedon valtuuston kuulumisia 2021

 

Näin valtuustokauden lopulla on aika tarkastella joitakin valtuuston päätöksiä. Valtuusto on kokoontunut etänä viisi kertaa ja kuntavaalien jälkeen vanha valtuusto istuu vielä kerran alas ehkäpä ihan valtuustosalissa.

Tänä vuonna merkittävin asia oli helmikuussa päätetty uuden keskuskoulun rakentaminen. Kunnanhallitus esitti yksimielisesti uudisrakennusta 19 miljoonan kattohinnalla. Vaalien läheisyys taisi aiheuttaa puheripulia yhdelle jos toiselle valtuutetulle. Mitään muutosesityksiä ei kuitenkaan tullut, joten lopulta kunnanhallituksen esitys hyväksyttiin.

Muutaman vuoden päästä koulun mäellä on uusi ja vanha koulu, yhteensä n.14000 neliötä. Vanha koulu on määrä purkaa ja alaskirjata taseesta. Purku ehkä maksaa puoli miljoonaa ja alaskirjaus pari miljoonaa. Vanhaan kouluun ollaan tekemässä yli puolen miljoonan korjaukset, jotta rakennusta voidaan käyttää siihen asti kunnes uusi koulu valmistuu.

Vanhan koulun remontit voivat tuoda käyttöaikaa 5-10 vuotta lisää. Näin ollen kannattaisi miettiä rakennukselle vielä jatkokäyttöä, ennenkuin purun myötä asbestit ja pah-yhdisteet kaivetaan esiin. Näin purun tuomat ympäristöongelmat eivät heti realisoidu. Rakennusta voisi käyttää esim. harrasteryhmien, kansalaisopiston tai ammattikoulun tarpeisiin.

Samassa kokouksessa oli myös käsittelyssä Liedon veden valmistelemat muutokset vesihuollon toiminta-alueeseen. Asia oli jo toista kertaa valtuustossa. Tammikuun valtuuston kokous jätti asian pöydälle, koska toiminta-aluekartta puuttui kokousmateriaaleista. Nyt oli karttamateriaali saatavilla mutta monenlaiset väritykset kartalla synnyttivät kysymyksiä varsinkin haja-asutusalueiden asukkaiden taholta.

Esitin nämä kaksi kansalta tullutta kysymyksestä kokouksessa. 1. Onko kaikki väritetyt alueet toiminta-aluetta, jossa kunnalla on velvollisuus järjestää vesihuolto? 2. Onko toiminta-alueella olevien kiinteistöjen pakko liittyä kunnan vesijohtoon ja viemäriin?

Kun hetken odottelun jälkeen vesihuoltopäällikkö pääsi linjoille, saatiin kelvollinen vastaus. 1. Kaikki kartalla väritetyt alueet eivät ole toiminta-aluetta. Toiminta-alueet on kartalla rajattu mustalla viivalla. 2. Toiminta-alueella on pääsääntöisesti velvollisuus liittyä kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Poikkeuslupia voi hyvästä syystä anoa, esim. jos on esittää tuore laboratoriotutkimus kaivoveden hyvästä laadusta.

Toukokuun kokouksessa oli kaksi merkittävää asiaa käsittelyssä, ja molemmat koskivat ennen kaikkea Tarvasjokea. Jo pitkään valmisteilla ollut Tarvasjoen ja asemankulman tonttien alennusmyynti tuli yksimielisesti hyväksyttyä. Tästäkin asiasta kehkeytyi kyllä ristivetoa, kun Yliskulman tontteja esitettiin alennusmyyntiin mukaan. Hallintosäännön mukaan asia vaatii kuitenkin oman valmistelunsa.

Toinen Tarvasjokea koskeva päätös oli uuden liikuntahallin urakoitsijan valinta. Eli tämäkin pitkään suunnittelussa ollut hanke etenee.

Kesäkuun kokouksessa tärkein asia on tilinpäätöksen käsittely. Vuoden 2020 tilinpäätös oli kunnanhallituksen käsittelyssä 29.3.2021. Tilinpäätös näyttää ylijäämää yli 7 miljoonaa ja kunnan taseessa on nyt vanhat ylijäämät mukaan lukien 8,6 miljoonaa ylijäämää. Ilman valtion koronatukiakin olisi tilinpäätös ollut ylijäämäinen.

Marraskuussa 2020 Liedon kunnanvaltuustossa oli tuloveroprosentista päättäminen. Enemmistö valtuustosta oli veron kiristämisen kannalla. Vain Perussuomalaiset ja keskusta (pois lukien Minna Hallanheimo) olivat veronprosentin nostoa vastaan. Jälkiviisaana voi todeta, että olisi ollut parempi antaa olla entiselläs vaa, niinkuin Liedossa on tapana sanoa.

torstai, 6. toukokuu 2021

Kuntavaaliehdokkaat (305.kirjoitus)

Tiistaina 4.5.2021 veimme Raimo Lankilan kanssa perussuomalaisten täydennetyn ehdokaslistan Liedon keskusvaalilautakunnan sihteerille.

Listallamme on 30 erinomaisen hyvää ehdokasta, 4 naista ja 26 miestä. Listalla on monen alan ammattilaisia ja 7 ehdokasta toimii yrittäjänä.

Aiemmin näistä 11 on ollut kuntavaaliehdokkaana ja valtuustokokemusta on 8:lla ehdokkaalla. Nykyisessä valtuustossa nyt ehdokkaana olevista istuu neljä, joista kaksi on myös kunnanhallituksen jäsenenä.

Tavoitteemme on kuntavaalissa saada vähintään 7 valtuustopaikkaa. Tavoite toteutuu 16% kannatuksella, joka tarkoittaa n. 1500 ääntä. Keskimäärin siis tarvitaan 50 ääntä ehdokasta kohti. On hyvinkin mahdollista saada vielä parempikin tulos, koska mielipidemittaukset lupailevat 18% kannatusta.

KUNTAVAALIEN EHDOKASASETTELU LIEDOSSA 2021 Perussuomalaiset r.p (30)

Friberg Marko Tiehöylänkuljettaja, kunnanvaltuutettu Pokkola

Heino Juha-Pekka Opiskelija Loukinainen

Jokinen Pasi Paloesimies Ilmarinen

Ketonen Mika Työnjohtaja Asema

Ketonen, Sirke Ajoneuvoasentaja, zumba-ohjaaja, varavaltuutettu, elinkeinotoimikunnan jäsen Asema

Koivumäki Mikko Terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja Nenämäki

Laakso Aleksi Konetekniikan insinööri Kirkonkylä

Lankila Raimo Laadunmittaaja, insinööri, varavaltuutettu, Liedon Lämmön hallituksen jäsen Yliskulma

Latvalehto Toni Merkonomi, varavaltuutettu Kirkonkylä

Lehestö Mika Suunnittelija, käräjäoikeuden lautamies Kilpijoki

Leino Mikko Vartija Nuolemo

Louhe Teemu Metallimies Kirkonkylä

Mattila Maria Varaosakoordinaattori Vanhalinna

Mellanen Topi Kylmämestari Kirkonkylä

Mörsky Veikko Sähköyliasentaja Asema

Niittoaho Hannu Valmentaja, kiinteistövälittäjä LKV Littoinen

Nikula Heidi Linja-autonkuljettaja, merkonomi Asema

Peltonen Olli Postityöntekijä Pokkola

Pilpola Juhani Suunnittelupäällikkö, merkonomi, valtuutettu, kunnanhallituksen ja maakuntahallituksen jäsen Raukkala

Pohjankukka Tomi Yrittäjä, yo-merkonomi, valtuuston ja kunnanhallituksen jäsen Kirkonkylä

Repo Sari Henkilökohtainen avustaja, kokki, kunnanvaltuuston ja maakuntavaltuuston jäsen Raukkala

Ruoho Simo (sit) Opettaja Asema

Santanen Vesa Yrittäjä, rakennusinsinööri Loukinainen

Satto Simo Puuseppämestari, yrittäjä, Novidan valtuuston jäsen Kirkonkylä

Simola Jarkko Työnjohtaja, pienyrittäjä Asema

Soini Jari Yrittäjä Tarvasjoki

Suvanto Viljami Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja Tarvasjoki

Vieno Aulis Lehtori, eläkeläinen Asema

Virtanen Henri Ohutlevyseppä Nuolemo

Wahlstén Markku Lossinkuljettaja Suopohja

maanantai, 26. huhtikuu 2021

Paimion ajoharjoittelurata (304. kirjoitus)

 

Paimion ajoharjoitteluradan tulevaisuus on vaakalaudalla.

 

Ajoharjoittelurata, jonka alueen kunnat perustivat Paimioon n. 30 vuotta sitten, on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Rataa tarvittiin silloin, kun ajokorttisäännöksiä muutettiin siten, että pakollinen liukkaankelin harjoittelu oli edellytyksenä ajokortin saamiseen.

 

Keskustalainen Anne Berner liikenneministeri aikanaan onnistui sekoittamaan mm. taksilain sellaiseen asentoon, että sitä on jouduttu uudelleen säätämään parempaan järjestykseen. Berner yritti myös yksityistää Suomen tiet, onneksi ei kuitenkaan onnistunut tässä hankkeessaan. Berner ajoi myös läpi ajokorttiuudistuksen, jonka seurauksena liukkaankelin harjoittelun voi suorittaa simulaattorilla. Näin ajoharjoitteluratojen käyttö väheni merkittävästi, kun varsinkin autokoulut siirtyivät simulaattorien käyttäjiksi.

 

Paimion ajoharjoitteluradan käyttäjinä ovat mm. autokoulut ja autokouluyhdistys on tiettävästi myös radan osakkeenomistajana. Jotkut autokoulut ovat myös ajosimulaattorien maahantuojia ja ovat näin ollen myös ajoharjoitteluradan kilpailijoita. 

Paimion kaupunki on viime viikkojen aikana tehnyt muille omistajakunnille ostotarjouksia radan osakkeista. Paimio onkin jo saanut ehdottoman enemmistön ratayhtiöön, kun ainakin Salo, Somero ja Naantali ovat kaupat tehneet. Paimio on ratayhtiölle antanut 120000:n lainan. Voi vain arvailla, onko Paimion kaupungilla tarkoitus pelastaa ratayhtiö konkurssilta vai päinvastoin. Jokatapauksessa ratayhtiön omistama lähes 8 hehtaarin alue on merkittävän arvokas maa-alue jo olemassa olevan teollisuusalueen kyljessä.

 

Perussuomalaisten varsinais-suomalainen kansanedustaja Vilhelm Junnila on tekemässä lakialoitetta ajokorttilakiin liittyen. Junnila esittää, että pakollinen liukkaankelin harjoittelu radalla palautettaisiin lakiin. Kyseessä on merkittävä parannus uusien kuljettajien liikenneturvallisuuteen. Kokemuksesta tiedetään, ettei simulaatoriharjoittelu vastaa käytännön harjoittelua radalla. Tässä ovat vastakkain teoria ja käytäntö. Jos ja kun lakimuutos saadaan aikaan, myös ratojen taloudellinen kannattavuus paranee merkittävästi. Toivottavasti ne kunnat, joilla vielä on yhtiön osakkeita, pitävät ne hallussaan edelleen. Näillä toimenpiteillä saadaan tarpeelliset radat säilymään alkuperäisessä tarkoituksessa.