Avauspuheeni.

 

Tervetuloa valtuuston talousarviokokoukseen.

 

Annoin tekoälyn kirjoittaa puheen, joka rakentui kuuluisuuksien mietelauseille.

Puheesta tuli kovin pitkä, joten, niin kuin on tapana näissä budjettiarvioissa, leikkasin tekstiä reippaasti ja lisäsin kevennyksen.

 

Mutta tässä leikattu versio.

 

Hyvät kuulijat.

Tänään haluan puhua teille erittäin tärkeästä aiheesta; talousarvio. Talousarvio on etenkin kunnallisissa ja valtiollisissa päätöksenteoissa merkittävä työkalu, jolla varmistetaan taloudellinen vakaus ja suunniteltu kasvu. Tänään fokuksessani on Liedon talousarvio vuodelle 2024.

Aluksi puhun veroprosentista. Kuten entinen presidentti John F. Kennedy sanoi: ”Älä kysy, mitä Lieto voi tehdä sinun puolestasi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä Liedon puolesta.” Verotus on osa kansalaistemme vastuuta ja velvollisuutta yhteisön hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Puhuakseni seuraavasta aiheesta, eli velasta, lainaan Mahatma Gandhin sanoja: ”On käyttöä rahoituksella, jolla katetaan tarpeet, ei toiveet.” Velka voi olla väline, jolla tarvittavat investoinnit voidaan tehdä tulevaisuuden hyvinvoinnin takaamiseksi. On kuitenkin tärkeää, että velan käyttöä valvotaan huolellisesti ja varmistetaan sen hallittava määrä sekä pitkän aikavälin kestävyys.

Investoinnit ovat olennainen osa tulevaisuuden rakentamista. Kuten Henry Ford sanoi: ”Sijoittaminen itseesi on paras sijoitus, jonka voit tehdä.” Tämä lainaus pätee myös kuntatasolle. Liedon talousarviossa investoinnit tulee kohdentaa viisaasti ja tehokkaasti, jotta ne voivat vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten elämään.

Kiinteistövero on merkittävä tulonlähde monille kunnille. Kansanterveysaktivisti Alice Walkerin viisas sanonta kuuluu: ”Talouden arvo laskee, jos Liedon arvo laskee.” On tärkeää, että kiinteistöveron määrä on kohtuullinen ja oikeudenmukainen, jotta se ei aiheuta liiallista taloudellista taakkaa yksittäisille perheille.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, haluan ottaa esiin henkiökunnan merkityksen. Kuten Rosa Parks sanoo: ”Yksilö ei tee eroa. Se saattaa olla ensimmäinen murros joukossa, mutta aina siihen vaikuttaa monien ihmisten työ.”

Hyvät kuulijat, talousarvion suunnittelu on vastuullinen tehtävä, joka vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään. Veroprosentti, velka, investoinnit, kiinteistövero ja henkilökunta ovat kaikki tärkeitä elementtejä, jotka on harkittava tarkasti. Käyttäkäämme sitaatteja, kuten JFK:n, Gandhin, Fordin, Walkerin ja Parksin sanomia inspiraattiona, kun arvioimme näitä asioita omassa yhteisössämme. Muistakaamme, että talousarvio luo pohjan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille.

Lopuksi kevennys: Kuten Donald Trump sanoi ”Make Lieto great again”, vapaasti käännettynä ”Tehkäämme Liedosta mahtikaupunki ikiajoiksi”.

Kiitos. Näillä sanoilla kokous on avattu. Viihtyisää iltaa.

 

Veroprosentti pykälässä esitimme, että prosentti pyöristetään alas päin            6,86 -->6,8%. Pohjaesitys oli ylöspäin pyöristys 6,9%:iin. Emme saaneet tukea miltään suunnalta ja hävisimme äänestyksen 36-7. Veronmaksajat hävisivät tällä päätöksellä yhteensä noin puoli miljoonaa. 

Kaikkiaan kunnallisveron ja kiinteistöverojen kiristykset rokottavat veronmaksajien kukkaroa vuonna 2024 lähes 1,2 miljoonaa (1195000) euroa jakautuen seuraavasti: kunnallisvero 500000, tonttien eli maapohjan vero 278000 ja yleisen kiinteistöveron kiristys 417000. Näiden lisäksi valtuusto päätti korottaa vesi- ja jätevesimaksuja 10%. Eli kaiken kaikkiaan tehtiin raskaita leikkauksia lietolaisten ostovoimaan. 

Kokoomus ja keskusta tekivät talousarvioon joitakin muutos ehdotuksia. Osa niistä hyväksyttiin, osa ei. Kokoomus olisi mm. halunnut lopettaa kirkonkylän matonpesupaikan. Ei lopetettu vaan siirretään parempaan paikkaan pois Aurajoen rannasta.  

Kirjoitin kun pyydettiin.

Siinä kesä meni kolisten (Freeman).

Tapahtumarikas kesäkausi on takana. Sanonnan mukaan kesä on ”akkujen lataus” aikaa. No varmaan niinkin, mutta ainakin erilaisissa kesätapahtumissa tuli hoidettua ja luotua ihmissuhteita. Itse olin musiikkijuhlissa, kesäteattereissa, urheilutapahtumissa sekä kesäretkillä. Tarvasjoen kesäteatterin ”maajussille morsian”, Smugglerrokin Popeda ja Someron Danny musikaali sekä Menneisyyden Vangit DBTL:ssä jäivät ainakin mieleen.

Lieto-viikkoja vietettiin elokuun loppupuolella ja monenlaista ohjelmaa oli tarjolla. Pääjuhlassa, joka järjestettiin jokipolun lavalla, sain kunnian yhdessä Mika Ingin ja Pentti Niemisen kanssa jakaa Lieto-mitallit, kotiseutuliiton ansiomerkin ja Lieto-seuran Pietarin avaimen. Saajina oli Mari ja Risto Leppänen, Zoolandia, Liedon Parma, Jarkko Mäenpää ja Seppo Kuusisto.

Kuvat: Jaane Suikki

:Kuntien talousasiat ovat näin syyskauden alkaessa taas ajankohtaisia.

Liedon vuoden 2023 osavuosikatsaus ennustaa talouden ylijäämäksi 5,7 miljoonaa. Talousarviossa ylijäämä arvioitiin 3,9 miljoonaksi euroksi. Eli tulos voi olla 1,8 miljoonaa parempi. Eniten hyvään tulokseen vaikuttaa verotulot ja valtionosuudet, jotka yhteensä ylittävät arvion noin kahdella miljoonalla.

Vuoden 2024 talousarvion valmistelu on myös aloitettu. Alustavien arvioiden mukaan talous tulee heikkenemään aiemmasta merkittävästi. Joten edes nollatulokseen pääseminen vaatii todella tarkkaa taloudenpitoa. Talousarvion laatiminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa joten mitään varmaa ei vielä voi asiasta ennustaa.

Työvoimatoimistojen (TE24) tehtävien siirto vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle on myös ajankohtainen. Kuntien välinen yhteistyö on välttämätöntä. Neuvottelut yhteistyöstä ovat käynnissä ja lokakuun loppuun mennessä yhteistyökuviot on ilmoitettava valtiolle. Näillä näkymin Varsinais-Suomeen on tulossa kaksi erillistä työllisyysaluetta, Turun ja Salon alueet. Salon alueen muodostaisivat Salo, Somero, Koski tl ja Marttila. Turun alueessa olisivat kaikki muut Varsinais-Suomen kunnat.

 

Hyvää syksyä toivottelen kaikille kansalaisille sekä uskon ja toivon, että ainakin kunnallispolitiikassa säilyisi riittävä yhteistyöhalukkuus.

 

Juhani Pilpola (ps)

Liedon kaupunginvaltuuston pj.

Heinäkuun lopulla Liedossa oli Johannesjuhlat. Kirjoitin kaupungin puolesta pienen tervehdyksen Johannekselaiseen. 

Johannesjuhlat 29.7.2023

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa Liedon kaupungin puolesta johannekselaiset Liedon keskuskoululle viettämään Johannesjuhlia.

Sodan seurauksena karjalaiset joutuivat rakkaat kotiseutunsa jättämään evakkoina. Koskapa paluu Karjalaan muodostui mahdottomaksi luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleen asutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki (lähde wikipedia). Lähes 80:n vuoden aika on jo nämä nimitykset painaneet melkein unholaan.

Lieto, Paimio ja Piikkiö sekä Kaarina ovat saaneet johannekselaisista elinvoimaa merkittävästi uusien asukkaiden, työvoiman ja karjalaisen iloisen sekä puheliaan luonteen vuoksi. Ruokakulttuurikin on karjalaisten myötä monipuolistunut esimerkiksi karjalanpiirakoiden -paistin muodossa. Eikä pidä unohtaa geeniperimän monipuolistumistakaan. Itselläni ei karjalaisia sukujuuria ole mutta onneksi lapsillani on. Se on mielestäni hyvä. Saukonojan kansakoulussa kävi koulua samaan aikaan kanssani aika monen karjalaisperheen lapsia. Näin koulukin sai elinvoimaa kymmeniksi vuosiksi. Liedon paikannimiin on jotain myös tullut Karjalasta. Loukinaisissa Nenämäen alueella on mm. Johanneksentie ja Johanneksennokka sekä Kirjolanpuisto.

Olen kerran ollut mukana Johannes-seuran kotiseutumatkalla kunnan edustajana. Majoituimme Viipuriin ja kävimme päiväretkellä Johanneksessa. Tutustuimme mm. kivenjalostuslaitokseen ja uuteen venesatamaan sekä Nobel-suvun hallussa olleen sodassa tuhoutuneen Kirjolan kartanon seutuun. Myös kävimme kirkon raunioille ja sankarihauta-alueelle pystytetyllä muistomerkillä. Retken päätteeksi poikkesimme vielä Tali-Ihantalan taistelun muistomerkillä. Matka oli todella mielenkiintoinen ja osaltani ainoa itärajan taakse. Se säilyy muistoissani lopun ikääni.

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan on kotiseutumatkailu luovutettuun Karjalaan loppunut todennäköisesti moniksi vuosiksi. Joten muistot sekä Johannesjuhlat ja muut samantapaiset kokoontumiset ovat entistä merkittävimpiä kotiseutunsa menettäneille ja kaikille muillekin suomalaisille.

Toivotan teille hyvää ja antoisaa Johannesjuhlaa Liedossa.

 

Juhani Pilpola

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

Suomeen saatiin pitkien neuvottelujen jälkeen hallitus, jossa kokoomus, perussuomalaiset, rkp ja kristillisdemokraatit ovat mukana.

Eipä mennyt kuin muutama päivä niin rkp liittyi vasemmisto-opposition kuoroon hallituksen ja varsinkin elinkeinoministeri Junnilan kaatoon. 

Tietysti on niin, ettei rkp:n kanssa olisi hallitukseen pitänyt mennä, mutta koska keskustakin halusi jäädä vasemmisto-oppositioon, niin pakosti kuitenkin kävi.

Kun lukee wikipediaa RKP:n ja rotuoppien yhteydestä ei voi kuin ihmetellä ettei puolue ole irtisanoutunut noista ajatuksista. Onko niin, että Axel Olof Freudenthalin opit ovat edelleen RKP:n politiikassa hyväksyttäviä.

Tässä pari lainausta wikipediasta "Freudenthal näki suomenkielisen enemmistön uhkana, ja esitti siltä suojautumiseksi aktiivista vastarintaa ja jopa radikaaleja toimia, kuten separatismia, vastoin Axel Lillen maltillisempia kantoja.[14] Freudenthalin teorioissa kieli, kansallisuus ja rotu oli yhdistetty. Näiden pohjalta hän väitti ruotsinkielisten olevan rodullisesti ylivertaisia tavalla, joka voidaan rinnastaa sen aikaisiin arjalaisiin rotuoppeihin Euroopassa.[5]

Freudenthalin ajatukset edustavatkin ajankohdan tietynlaista germanistista henkistä ilmapiiriä ja jopa tieteellistä ajatteluakin. Fennomaanit eivät kannattaneet rotuoppeja.[15] Se on ymmärrettävää, sillä rotuopit luokittelivat juuri suomalaiset kielisukulaisineen usein muita eurooppalaisia alemmaksi roduksi. Toisaalta suomalaisetkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eivät kiistäneet mongolien alemmuutta, vaan pyrkivät vapautumaan mongolin maineesta.[16]"

"RKP pitää nykyään Freudenthalia ”puolueen perustamiseen johtaneen kansallisen yhtenäisyysliikkeen isänä”.[17] Tätä osoittaa myös se, että hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi puolue jakoi vuodesta 1936 lähtien vuosittain pidettävien puoluepäiviensä yhteydessä Freudenthal-mitaleja. Mitalin saajan tuli olla ansioitunut ruotsin kielen aseman edistämisessä erityisesti Suomessa. Mitalia jaettiin pronssisena, hopeisena ja kultaisena. Elisabeth Rehn on ainoa kultaisella mitalilla palkittu."

Erästä presidenttiä mukaillen voisi sanoa, että "Kyllä Suomen uskottavuus ulkomailla menisi ja jopa turvallisuus vaarantuisi jos meillä hallituksessa olisi rotuoppipuolue, joka ei edes pyydä anteeksi eikä aktiivisesti kadu tekojaan."

 

 

Tomi on ehdolla eduskuntaan. Mies on yhteistyökykyinen ja talouden realiteetit tunteva yrittäjä Liedosta. On Liedon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Kuntavaalissa 2021 sai erittäin hyvän äänimäärän, 161 ääntä ollen Liedon toiseksi suosituin mies. Tomin harrastuksista mainittakoon tanssiurheilu ja toimii nykyisin kilpailutuomarina. Varsinais-Suomi tarvitsee parempaa edunvalvontaa esimerkiksi liikenneyhteyksien ylläpitoon ja kehittämiseen. Valtatiet 9 ja 10 on täysin unohdettu vaikka nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa nuo tie ovat tärkeitä yhteyksiä Turun sekä Naantalin satamiin sisäsuomesta. Huoltovarmuus on turvattava. Tomi ymmärtää tämän.