sunnuntai, 2. tammikuu 2022

Säätilasto 2021 (314. kirjoitus)

Vuoden 2021 säätilasto on julkaistu.

Vuosi 2020 oli poikkeuksellisen lämmin, aamulämpötilojen keskiarvo oli 5,25 astetta. Vuosi 2021 oli melkein 2 astetta kylmempi, 3,31 astetta. Sademäärä vuonna 2021 oli 582 mm eli kolmanneksi sateisin 30-vuoteen.

lauantai, 1. tammikuu 2022

Valtuuston kokous 13/2021 (313. kirjoitus)

20220101_123748_1.jpgKokouksen aluksi valtuuston puolesta puheenjohtajisto, Pilpola, Taimisto, Takatalo ja Piippo muistivat kunnanjohtaja Esko Poikelaa puheilla ja läksiäislahjoilla, saunavihta sekä teräslautanen. Poikela oli viimeistä päivää Liedossa tultuaan valituksi Rauman kaupunginjohtajaksi.

Vuoden 2021 viimeisessä valtuuston kokouksessa käsiteltiin mm. metso-ohjelmaan suojeltavaksi ehdotettuja maa-alueita, jotka kaikki hyväksyttiin.

Niin kuin on tavaksi tullut vuoden viimeisessä kokouksessa oli nytkin esillä määrärahaylityksiä. Teknisenlautakunnan (65000 euroa) ja varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan (376000 euroa) ylitysesitykset hyväksyttiin muitinoitta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ylitysesitys (700000 euroa) sitä vastoin aiheutti vasemman puolen edustajilta moitteita. Mutinoiden peruste oli ns. alibudjetointi, joka heidän mielestään oli syynä ylitykseen. Väite oli sikäli outo, että ylitys johtui erikoissairaanhoidon (tyks) kulujen noususta, jota lautakunta ja valtuusto ei syksyllä 2020 osannut ennustaa tai arvata. Myös  oli outoa, että puolueet (sdp ja vas) olivat talousarvion hyväksyneet vuodelle 2021, olivat siis mukana "alibudjetista" veronkorotuksineen päättämässä kok/kd:n vetämässä ryhmittymässä. Viime kauden valtuuston puheenjohtaja esitti keskustelussa kaiken lisäksi uhkauksen "tulette tästä vielä kuulemaan". Erikoista, kysymysmerkki ?. Mutta jokatapauksessa mutinoiden jälkeen ylitysesitys hyväksyttiin ilman vastusta. Hyvä niin.

Lopuksi kokouksessa äänestettiin kuntaliiton valtuuskunnan edustajista. Tulos oli hieman erikoinen.

Kokoomus, jolla on 11 valtuutettua, sai 12 ääntä. Keskusta 7:llä valtuutetulla sai 8 ääntä. Perussuomalaiset saivat 7:llä valtuutetulla 7 ääntä. Vihreät (6 valtuutettua) saivat 6 ääntä. Vasemmistoliitto (2 valtuutettu) saivat 4 ääntä. KD (3 valtuutettua) saivat 3 ääntä. Sdp (5 valtuutettua) sai 2 ääntä. Ja RKP sai yhdellä valtuutetulla yhden äänen. SDP:n taktiikka oli kai varmistaa, että vasemmistoliiton lietolainen edustaja pääsisi kuntaliiton valtuuskuntaan. Mahtaako tulevaisuudessa Liedossa olla vain yksi vasemmistopuolue?

tiistai, 7. joulukuu 2021

Itsenäisyyspäivä 2021 (312. kirjoitus)

Linkki verkkotapahtumaan

Arvoisa kansanedustaja, kunnanjohtaja, muut läsnäolijat sekä te kaikki, jotka seuraatte verkkolähetystä.

 

Minulle annettiin mahdollisuus sanoa muutaman sanan kunnan puolesta Liedon itsenäisyyspäivän juhlassa. Käytän tietysti mahdollisuuden ja kerron muutamasta Suomen, Liedon ja Tarvasjoenkin historiaan liittyvästä tapahtumasta.

 

Suomen itsenäisyyden 104-vuotinen taival on kokonaisuudessaan menestystarina. Alku oli kuitenkin vaikea.

Tuossa seinällä on valokuva Antti Mikkolasta (s.4.12.1869, 152 vuotta). Hän oli lietolaissyntyinen kansanedustaja, joka lapsena asui Mannin talossa Liedon asemalla ja Hyvättylän kylän, siis kirkonkylän Mikkolassa. Talo sijaitsi vanhan kirkonkulman koulun vieressä. Hänen isänsä Matti oli syntyjään Kaurinkosken Etutalosta ja äitinsä Maria Tarvasjoen (Eura) Virolasta. Myöhemmin perhe muutti Rymättylään. Aikuisena Antti Mikkola opiskeli maisteriksi ja tuomariksi. Hänet valittiin 1903 ensimmäisenä suomenkielisenä Turun valtuustoon. Hän oli myös valtiopäiväedustaja ja kansanedustaja. Suomalaisuusmies Mikkola oli sydänjuuriaan myöten. Hän oli monessa mukana, perusti mm. sanomalehden, nimittäin Turun Sanomat.

Tammikuun viimeisenä päivänä 1918, siis vajaa kaksi kuukautta Suomen itsenäistymisen jälkeen, miliisi pidätti Mikkolan Helsingissä. Illalla milliisiasemalle tuli joukko aseistautuneita punakaartilaisia, joille Mikkola luovutettiin. Joukko teloitti tai murhasi Mikkolan Töölönlahden rannalla. Kuolintodistuksen mukaan Mikkolassa oli useita ampumahaavoja, tappava luoti oli lävistänyt pään. Kuolinpäiväksi on merkattu 1.2.1918. Jos jotakuta kiinnostaa Antti Mikkolan elämä ja teot, niin verkossa on tietoa.

 

Itsenäisyys oli veitsenterällä vuosien 1939 – 1945 sotien aikaan. Suomen nuoret sotilaat suurin uhrauksin kuitenkin onnistuivat maata puolustamaan niin, että itsenäisyys ja vapaus säilyi. Eikä kotirintaman osuutta näinä vaaran vuosina myöskään pidä unohtaa.

 

Eräs sotilaiden tärkeä työväline näissä puolustustaisteluissa oli asesuunnittelija Aimo Lahden luoma Suomi-konepistooli m/31. Aseen sarjatuotanto alkoi vuonna 1931, siis tasan 90-vuotta sitten.

 

104-vuotta ihmisiässä on jo aivan ylärajoilla, mutta on meillä täällä Liedossa edelleen sotaveteraani, joka täytti jo 105 vuotta. Nimittäin Tauno Valonen, joka on sekä talvi- että jatkosodan veteraani.

 

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Näin Lieto on 690 vuotta vanha tai nuori, miten vaan.

 

Kuusi vuotta sitten Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon. Vuosi sen jälkeen Tarvasjoella oli 700-vuotisjuhlat perustuen vuonna 1316 tehtyyn maakauppaan, josta jossain arkistossa on asiakirja. Tarvasjoki on siis 15-vuotta Lietoa vanhempi. Se on tietysti ymmärrettävää, koska Tarvasjoen seudut jääkauden jälkeen nousivat merestä aiemmin kuin Liedon alavammat maat.

 

Vietämme itsenäisyyspäiväämme jo toista kertaa tiukkojen rajoitusten vallitessa, johtuen nykyisestä tautitilanteesta. Itsenäisyytemme alussa maailmassa riehui espanjantaudiksi kutsuttu influenssa, joka Suomessakin tappoi noin 20000 ihmistä. Joten ei mitään uutta auringon alla.

 

Historia on mielenkiintoista mutta tottakai tulevaisuus on kuitenkin tärkeämpää. Toivon Suomelle ja tietysti Liedolle menestystä tuleviin vuosiin.

 

Hyvää Suomen itsenäisyyden 104-vuotispäivää.

perjantai, 26. marraskuu 2021

Verotus kevenee vai keveneekö? (311.kirjoitus)

Seutusanomat pyysi taas kirjoitusta kuntapäättäjän kulmaan, julkaistu 25.11.2021

 

Verotus kevenee vai keveneekö?

Pari viikkoa sitten Liedon valtuusto käsitteli tulevan vuoden talousarviota ja vuosien 2023 ja 2024 taloussuunnitelmia. Samassa kokouksessa päätettiin ensi vuoden kuntaveroprosentista ja kiinteistöveroista. Kunnanhallitus oli äänestyksen jälkeen esittänyt Liedon veroprosenttiin 0,25 prosenttiyksikön alennusta tämän vuoden veroprosenttiin. Viime vuonnahan veroa korotettiin vuodeksi 2021 juuri tuon 0,25%.

Kunnanvaltuustossa hallituksen esitys jäi voimaan äänin 26-17. Alennuksen vaikutus kunnan verotuloihin on noin miljoona vuodessa. Kiinteistöverot säilyivät ennallaan.

 

Talousarvio näyttää noin 0,9 miljoonaa euroa ylijämää ensi vuodelle. Aiempia ylijäämiä on kunnan taseessa 8,5 miljoonaa. Toimintakate nousee tämän vuoden talousarvioon verraten 5%, pääasiassa sosiaali- ja terveystoimialan (5,21%) ja varhaiskasvatus- ja koulutustoimialan (3,39%) vaikutuksesta. Yhteensä näihin toimialoihin kuluu rahaa 101,5 miljoonaa. Kaikkiaan kunnan toimintakulut ovat 128 miljoonaa. Investointeihin varattiin 12,5 miljoonaa.

 

Lietolaisten verorasitus siis kevenee asukasta kohti noin 50 euroa vuodessa, veronmaksajaa kohti ehkä satasen. Mutta mutta, muu verotus on tämän vuoden aikana kiristynyt roimasti. Polttoaineiden ja muun energian hinnat ovat nousseet kovasti. Litrahintoihin on tullut 0,5 euroa lisää. Korotuksessa on mukana 10 senttiä litralta alv:tä. Eli vähän autoileva maksaa joka tankkauksesta 5 euroa lisää veroa, vuodessa ehkä 60 euroa. Paljon ajavat tuplasti tuon. Myös rakentamisen hinta on voimakkaasti kallistunut ja avl siinä mukana. Rakentelin laavua ja loppukesästä piti hankkia katelevyä. Hinta oli noussut 20%. Siinäkin mukana oli lisää veroa 0,7 euroa per levy.

20211125_124841.jpg20210909_120956.jpg

Eli otsikon kysymykseen vastaus on: eipä taida keventyä.

Perussuomalaiset ovat kuitenkin ehdottaneet polttoaineveroon 25% alennusta.

 

torstai, 11. marraskuu 2021

KTO:n valtuusto (310. kirjoitus)

KTO:n uusi valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran 9.11.2021 Hotel Kakolan Kirkossa (entisen lääninvankilan kirkko).
Lieto oli hyvin esillä. Kaikki kolme Liedon edustajaa, Elisa Lindqvist (kok), Sari Repo (ps) ja Thomas Karlsson (vihr) nousivat valtuustoryhmiensä johtoon.
Sari Repo valittiin lisäksi valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi, joten Liedolla on näin edustus myös KTO:n hallituspöydässä.
KTO on lyhennys Kehitysvammaisten tuki- ja osaamiskeskuksesta, tunnetaan myös nimellä varsinais-suomen erityshuoltopiiri.