Kirjoitukseni 25.9.2024 ilmestyneessä Seutusanomissa, vähän paranneltuna.

Liedon kuulumisia

 

Syyskauden ensimmäinen valtuuston kokous oli elokuun lopulla. Avauspuheessani muistelin mitä oli kesästä jäänyt mieleen. Päällimmäisenä oli kaikenlainen väkivalta niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Oli ampumisia, veitsihyökkäyksiä, puukotuksia, ryöstöjä ja murhia. Itsekin jouduin vaaratilanteeseen Vapunpäivän puhetilaisuudessa Turussa. Eräs ohikulkija heitti lasipullolla, joka onneksi osui matkalla johonkin tolppaan ja vain sirpaleet putosivat jalkojeni juureen.

 

Vain viikkoa valtuustopuheeni jälkeen lietolainen lintukotokin järkkyi, kun ulkopaikkakuntalainen katujengiporukka ilmaantui ryöstelemään ja pahoinpitelemään lietolaisia koululaisia. Lasten vanhemmat pelästyivät ja vihastuivat moisesta. Eikä ihme. Selvähän se on, että puhelimensa ja vaatteensa menettäneet pahoinpidellyt lapset ovat henkisesti rikki, kun turvallisuus ja luottamus ihmisiin on rikottu.

 

Keskustelua on käyty siitä mitä asialle pitäisi tehdä. Viranomaiset ehättivät kieltämään kaikenlaisen vanhempien partioinnin lapsien turvaksi. Olen eri mieltä. Kyseessä ei tietenkään ole mikään vappumarssin tai praidkulkueen tyylinen toiminta, joissa seipäiden nenään sidottujen sotalippujen kanssa marssitaan iskulauseita huudellen ja taistelulauluja hoilaten vaan ihan tavallinen kävely. Telkkarin roskaohjelmien tölläämisen ja sohvalla röhnöttämisen sijaan vanhemmat ja muut aikuiset voisivat lähteä iltakävelylle, lenkille tai partioon. Monta nimeä, sama asia. Tällainen toiminta parantaisi kaikkien henkistä ja ruumillista hyvinvointia. Yksin kävely voi olla tylsää ja jopa pelottavaa, mutta luulisi joku lenkkikaveri löytyvän vaikkapa somen ihmeellisestä maailmasta. Kävelyreitit pitää suunnata esimerkiksi koulujen lähettyville, joissa nuorisokin monessa kylässä näyttää iltaisin viihtyvän. Näin voidaan mahdollisesti vähentää ainakin ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä sekä lisätä turvallisuuden tunnetta.

 

Itse harrastan silloin tällöin iltalenkkeilyä, kylläkin yleensä yksin ja metsäpoluilla. Usein kuitenkin tapaan retkilläni hevosten tai koirien ulkoiluttajia. Joskus olen tullut haukutuksi, perusteellisesti ja kirjaimellisesti.

 

Metsäpolulla iltahämärissä suden ulvonta on veret seisauttava ääni. Mielikuvitus lähtee laukalle. Pälyilen ympärilleni näkyykö otsalampun valossa kiiluvia silmäpareja puskissa. Kuuluu läähätystä, vain omaa. Sydän jyskyttää kuin höyryveturi. Sitten järki voittaa. Eiköhän talvella ruokkimamme peurat ja kauriit maistu susille paremmin kuin hikinen äijä.

 

Syysterveisin

Juhani Pilpola (PS)

Liedon kaupunginvaltuuston pj.

 

Kuntaministeri, komissaari, kuntauudistus, yhteisvelka

Henna Virkkunen (kok) joutui kuntaministerinä ajamaan taannoin kelvotonta kuntauudistusta, jossa kunnat piti yhdistää 35 jättikunnaksi. Kivillehän mahdoton yritys meni ja Henna joutui "pakenemaan" Suomen politiikka Brysseliin.

Nyt hänestä tuli EU-komissaari, jossa tehtävässä hän joutuu muun muassa puolustamaan komission ajamaa EU:n yhteisvelkaa. Pääministeri Orpo (kok) on ilmoittanut Suomen vastustavan kannan yhteisvelkaan. Onko Henna taas mahdottoman tehtävän edessä vai kävelläänkö Suomen tahdon yli? Saa nähdä.

Elokuun valtuustossa oli kolmenlaista asiaa, kaksi valtuustoaloitetta, kaksi määrärahan siirtoa ja kaksi luottamuspaikkojen täyttöä.

Paljon puhetta aiheutti aloite "Liedon vihreä valtuustoryhmä esittää, että Lieto asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen/hankintojen puolituksen vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kuntalaisten terveyttä ja ehkäistään luontokatoa, ilmastonmuutosta sekä vesistöjen rehevöitymistä".

Kaupunginhallitus oli aiemmin päättänyt äänestysten jälkeen, että valtuustoaloitetta eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä ei lähetetä virkamiesvalmisteluun, vaan käsitteli sen poliittisella päätöksellä kokouksessaan.

Kaupunginhallitus totesi ettei aloite vaadi toimenpiteitä ja esitti valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. 

Valtuuston kokouksessa sdp ja vihreät ehdottivat aloitteen palauttamista uudelleen valmisteluun pitkien ja kiihkeiden puheiden saattelemana. Vihervasemmiston hanke kuitenkin kaatui äänin 13-30. Äänestyksen jälkeen puherumba vielä jatkui aika tovin. Mutta yllättäen kukaan ei kuitenkaan ehdottanut aloitteen hyväksymistä. Joten näin hallituksen pohjaesitys eli aloitteen hylkäys tuli yksimielisesti hyväksytyksi.

Suuri ongelma aloitteessa on tietenkin erittäin suuri negatiivinen yritysvaikutus, kun kalat, munat, kanat, maitotuotteet, lihat, lihatuotteet kebabista poron käristykseen ja kaikki siltä väliltä sekä vaikkapa nahkatuotteet tai lampaanvilla joutuisivat leikkauslistalle.

Toinen ehkä vieläkin suurempi ongelma on asettaa tulevat valtuustot vuoteen 2030 asti todella hankalaan tilanteeseen. Kukaan ei tiedä minkälainen maailma ympärillämme on 10-15 vuoden päästä, joten tämänkaltaisia sitovia päätöksiä ei todellakaan pidä tehdä. 

Ja tunnetusti Liedon kouluruoka on varsin hyvää ja monipuolista, itsekin olen sen todennut. Joten missään tapauksessa ei toimivaa kouluruokailua pidä sekoittaa tällaisilla aloitteilla.

 

Toinen aloite valtuustossa oli "Keskustan valtuustoryhmän aloite poikkeusoloihin varautumisesta Liedossa". Asiasta syntyi puhetta lähinnä Liedon teknisen perusrakenteen (infran) turvallisuudesta lukitusten ja valvonnan suhteen. Lehdistössä olleet tiedot erilaisista vahingonteoista vesilaitoksiin, sähköverkkoon, tietoliikenteeseen jne tietysti ovat valtuutettujen mielessä. 

Viranhaltijoiden vastauksessa aloitteeseen kerrottiin mm., että Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo ovat päättäneet palkata yhteisen varautumissuunnittelijan kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Varautumissuunnittelija koordinoi kaikkien neljän kunnan yhteistä varautumistyön kokonaisuutta.

Valtuusto hyväksyi annetut selvitykset valtuustoaloitteen toimenpiteistä ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Määrärahasiirrot koskivat Jokilaakson koulun lukituksen toteuttamista ja Tarvasjoen koulun pysäköintialueen rakentamista. Toimialajohtaja Jonas Nylund oli paikalla kertomassa yksityiskohtaisemmin valtuustolle näistä hankkeista.

 

Valtuutettu Jari Vuoriselle (kesk) myönnettiin ero valtuustosta ja muista luottamustehtävistä paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Tilalle valtuutetuksi nousi Kimmo Raininko ja teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Vähätalo. 

Valtuusto merkitsi tiedokseen, että keskusvaalilautakunta määräsi vaalilain 93 §:n 2 momentin nojalla KD:n kolmanneksi varavaltuutetuksi Anne Aallon. 

 

 

Lieto-viikkojen pääjuhlassa 16.8.2024 jaettiin tälläkin kertaa Lieto-mitalli, kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki ja kotiseutuyhdistys Lieto-Seuran Pietarin avain. 

Tulin täydellisesti yllätetyksi, kun Pietarin avain jaettiin. Turun Tienoon ja Seutusanomien jutut ja kuvat tapahtumasta.

 

Seutusanomien artikkelissa on hauska lapsus, ansioton arvonnousu.

Kirjoitin Seutusanomiin (itä) kuntapäättäjän kulma -palstalle jälleen ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Liedon, kaupunkiseudun ja maakunnan kuulumisia

 

Monenlaista kokousta ja tapahtumaa on ollut touko-kesäkuussa.

 

Liedon kaupunginvaltuustossa oli esillä tilinpäätös vuodelta 2023. Vuosi oli taloudellisesti varsin hyvä. Vuoden 2023 tulos oli noin 6,7 miljoonaa euroa ennen tilinpäätössiirtoja, kun talousarvio näytti 3,9 miljoonan euron ylijäämää. Tilinpäätökseen tehtiin 4 miljoonan euron investointivaraus Keskuskoulun uudisrakennushankkeeseen, jonka jälkeen tilikauden tulos on 2,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Näin taseeseen kertynyt ylijäämä on 18 miljoonaa. Myös kaupungin lainakanta pieneni 8,4 miljoonaa ollen vuoden 2023 lopussa 53,1 miljoonaa, noin 2600€ asukasta kohden.

Valtuusto valitsi Turun työllisyysalueen lautakuntaan Tomi Pohjankukan (ps) ja varajäseneksi on tulossa Sami Lehto Paimiosta. Kaarina valitsi Itäisten kuntien toiseksi jäseneksi Sari Hukkasen (sdp) ja Sauvo Kenneth Finnholmin varajäseneksi. Kaarinan edustajasta tulee todennäköisesti lautakunnan varapuheenjohtaja. Lautakunnassa on 13 jäsentä. Turku 6, Itäiset kunnat 2, samoin Läntiset kunnat, Vakka-Suomi, Loimaan seutu ja Parainen-Kemiönsaari saavat 1 jäsenen kukin.

 

Maakuntaliiton valtuuston kokous valitsi yksimielisesti uudeksi valtuuston puheenjohtajaksi edesmenneen Lauri Heikkilän tilalle Mikael Miikkolan (ps). Maakuntajohtajan valinta meni äänestykseen, jossa Jyri Arponen (kok) sai 58 ääntä ja tuli valituksi, Petra Määttänen sai 33 ja Mika Hannula 6 ääntä. Myös yksi tyhjä ääni annettiin.

 

Seutuhallituksen kokouksessa päätettiin seutujohtajan sijaisesta. Liedon hallituksen pj. Mari Mikkola (kok) tuli tehtävään valituksi muiden hakijoiden peruttua ehdokkuutensa.

Yrittäjien kuntabarometristä seutuhallituksessa esiteltiin kasvukolmion kaupunkiseutujen vertailu. Turun kaupunkiseutu on ykkönen (3,48), Tampereen kaupunkiseutu (3,37) ja pääkaupunkiseutu (2,55). Lietohan on ykkönen (4,03) jo viidennen kerran keskikokoisten kuntien sarjassa.

 

Säkylän pioneeri- ja viestipataljoonan palkitsemisjuhlassa sain kunnian ojentaa Viestikiltojen liiton palkintolevykkeen lietolaiselle vänrikki Aapo Kuusistolle.

 

Leppoisaa kesää toivottaen

 

Juhani Pilpola (PS)

Liedon kaupunginvaltuuston pj.