Seurakuntavaalit käydään joka neljäs vuosi. Sunnuntaina 15.11.2026 valitaan seurakuntien valtuustot vuosille 2027 - 2030. Edellisten vuonna 2022 käytyjen vaalien tulos Liedon seurakunnassa oli seuraava:

Keskellä kirkkoa -lista 1212 ääntä. Miksiköhän eivät ole keskellä seurakuntaa? Sydän on oikealla -lista sai 455 ääntä. Ehkäpä tuo sydän on kyllä anatominen poikkeus? Majakka lista sai 401 ääntä. Meidän tulevaisuus -lista sai 327 ääntä. Nuorten ääni -lista sai 221 ääntä. Ja Perusseurakunta -lista sai 164 ääntä. Yhteensä siis 2780 ääntä ja ehdokkaita oli kaikkiaan 93.

Perusseurakunta -listan ehdokkaat olivat Henrietta Heininen 16 ääntä, Sirke Ketonen 6 ääntä, Matti Koivisto 5 ääntä, Harri Laine 4 ääntä, Raimo Lankila 1 ääni, Mika Lehestö  2 ääntä, Mikko Leino 9 ääntä, Maria Moberg 9 ääntä, Olli Peltonen 15 ääntä, Juhani Pilpola 35 ääntä, Tomi Pohjankukka 26 ääntä, Anne Siltala 6 ääntä, Ilkka Soukka 22 ääntä ja Helene Toivonen 8 ääntä.  Yhteinen äänimäärämme riitti yhteen paikkaan Liedon seurakunnan valtuustoon.

Nyt vuoden 2026 vaalissa listamme on tällainen:

Niinkuin listamme nimikin kertoo puolustamme seurakunnan itsenäisyyttä, joten emme kannata nykyisen valtuuston enemmistön ehdottamaa yhtymämallia, emmekä myöskään tuomiokapitulin Liedon seurakuntaa koskevia liitosehdotuksia.

Kaikkiaan ehdokkaita on tällä kertaa 72, kun majakkaryhmä ei saanut listaa aikaiseksi lainkaan. 2 ja 7 ovat tällä kertaa maagisia numeroita. Valtuuston koko on 27, ehdokkaita 72 ja yhtä paikkaa kohti on 2,7 ehdokasta.

Eräs hyvin tuntemani entinen puoluejohtaja, kansanedustaja ja ministeri puhui useasti takiaispuolueista. Omassa maahenkisessä mielessäni yhdistin tuon ilmaisun housun lahkeisiin tarttuneisiin takiaispalloihin. Ja ymmärsin puoluejohtajan tarkoittavan puolueista ainakin RKP:tä ja ehkäpä paria muutakin pienehköä puoluetta. RKP yhden asian liikkeenä tietysti kelpaa kuin takiainen  mihin tahansa hallitukseen kunhan ruotsin kielen erityisasema säilyy. Ja molemmat V-puolueet ovat tavallaan myös yhden asian liikkeitä. Toinen vaalii kommunismin perinnettä ja toinen väittää olevansa luonnon puolella.

Mutta ehkäpä takiainen -sana onkin vastakohta etiäinen -sanalle. Takiainen onkin johonkin tapahtumaan jälkeen päin puuttuva (reaktiivinen, jälkiviisas) ja etiäinen taas vastaavasti jo ennen tapahtumaa toimiva (proaktiivinen, ennakoiva).

Kumpi toimintatapa politiikassa tai elämässä johtaa parempaan tulokseen? Luulisin että ennakointi.

Sain kutsun edustaa Liedon kaupunkia ja pitää pienen avauspuheen tilaisuudessa.

Hyvät kuulijat,

Tervetuloa viettämään veteraanipäivää – päivää, jolloin pysähdymme kunnioittamaan niitä suomalaisia miehiä ja naisia, jotka puolustivat maatamme vaikeimpina aikoina. Heidän rohkeutensa, sitkeytensä ja uhrauksensa ansiosta Suomi säilyi vapaana ja itsenäisenä.

Veteraanien sukupolvi joutui kohtaamaan sodan todellisuuden hyvin nuorena. He jättivät kotinsa, perheensä ja arkensa puolustaakseen yhteistä isänmaata. Kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto sanoi eräässä puheessaan, että Heillä oli mukanaan jotakin, joka on syvästi suomalainen voima – SISU. Sisu auttoi heitä kestämään kylmyyttä, pelkoa ja epävarmuutta, ja jatkamaan eteenpäin silloinkin, kun kaikki tuntui vaikealta.

Juuri tuo sisu ja vahva tahto puolustaa omaa maata mahdollistivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä. Se ei ollut itsestäänselvyys, vaan se vaati rohkeutta, yhtenäisyyttä ja valtavia uhrauksia.

Sodan jälkeen veteraanit eivät jääneet menneeseen. He rakensivat uudelleen tämän maan – pellot, kodit, kaupungit ja koko yhteiskunnan. He loivat perustan sille Suomelle, jossa me tänään elämme.

Meidän velvollisuutemme on muistaa, kunnioittaa ja kertoa eteenpäin heidän tarinansa. Veteraanien perintö ei ole vain historiaa. Se on arvoja: vastuuta, yhteishenkeä, sitkeyttä ja rakkautta kotimaata kohtaan. Nämä arvot ovat tärkeitä myös tänään.

Veteraanien määrä vähenee vuosi vuodelta, mutta heidän tekonsa eivät koskaan katoa. Kiitollisuus ei vanhene. Jokainen sukupolvi voi omalla tavallaan jatkaa sitä työtä, jonka he aloittivat – rakentamalla oikeudenmukaista, turvallista ja itsenäistä Suomea.

Tänään sanomme yhdessä: kiitos. Kiitos rohkeudesta, kiitos sisusta ja kiitos siitä, että saamme elää vapaassa ja itsenäisessä maassa.

Kunnioittakaamme veteraanejamme – ei vain tänään, vaan joka päivä.

Kiitos.

Sotien aikainen 4000 asukkaan Lieto kantoi oman vastuunsa sodissamme. Noin 600 lietolaista reserviläistä kutsuttiin palvelukseen ja lottia oli runsaat 150 joista kolmannes oli vuorollaan komennuksilla kunnan ulkopuolella. Sankarihaudan 76 kiveä kertovat uhrista jonka lietolaiset silloin antoivat isänmaan puolesta. Noin 13% kutsutuista lietolaisista kaatui. (lähde: Seppo Ruohosen puhe 13.3.2010)

Oma tarinansa on evakkojen kohtalo. Ymmärrettävästi kotiseutujen jääminen rajan taa oli kauhea isku. Liedossa oli 1940-luvun lopulla vähän yli tuhat siirtokarjalaista, siis noin 20% asukkaista. Puolet siirtoväestä oli lähtöisin Johanneksesta. (lähde: Riku Kauhasen kirja, Yötä päivää painettiin, 2024)

Näin vuosikymmenten jälkeen voi nähdä jotain hyvääkin sodan seurauksista. Siirtoväki toi Lietoon elinvoimaa merkittävästi uusien asukkaiden, työvoiman ja karjalaisen iloisen sekä puheliaan luonteen vuoksi. Ruokakulttuurikin on karjalaisten myötä monipuolistunut esimerkiksi karjalanpiirakoiden -paistin muodossa. Eikä pidä unohtaa geeniperimän monipuolistumistakaan. Itselläni ei karjalaisia sukujuuria ole mutta onneksi lapsillani on. Se on mielestäni hyvä. (lähde: Juhani Pilpolan kirjoitus Johannekselainen lehdessä 3/2023)

Näillä sanoilla toivotan Teille hyvää veteraanipäivää.

Seurakunnassa on syksyn ja talven mittaan aiheuttanut paljon epätietoisuutta ja keskustelua ROVA-2030 hanke. Yksinkertaisesti hankkeessa on kyse suuresta seurakuntaliitoksesta. 

Kirkkoherran esitys kirkkoneuvostolle:
Liedon seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy ohjausryhmän 
valmisteleman aloitteen sekä liitteenä olevan liitossopimuksen, ja että kirkkovaltuusto lähettää 
aloitteen arkkihiippakunnan tuomiokapituliin lausuttavaksi ja sieltä lausunnon jälkeen edelleen 
kirkkohallituksen täysistuntoon hyväksyttäväksi. 
1. Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän ja Someron seurakunnat lakkautetaan 31.12.2027 lukien ja 
liitetään Salon seurakuntaan 01.01.2028 lukien. Uusi seurakunta muodostuu Auran, Koski TL:n, 
Liedon, Loimaan, Marttilan, Oripään, Paimion, Pöytyän, Sauvon, Salon ja Someron kuntien 
alueesta. 
2. Laajentuvan seurakunnan nimeksi esitetään Härkätien seurakunta.

VASTAESITYS, Oili Riikonen: 
Liedon seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se yhden seurakunnan 
muodostaman aluemallin sijasta hyväksyy aloitteen seurakuntayhtymän, nimeltään 
Härkätien seurakuntayhtymä, perustamiseksi 1.1.2028 lukien Liedon, Loimaan, Paimion, 
Pöytyän, Salon ja Someron seurakuntien kesken. Liedon seurakunta sitoutuu 
muodostamaan seurakuntayhtymän niiden Paimion rovastikunnan Rova 2030 -prosessiin 
osallistuneiden seurakuntien kanssa, jotka myös ilmaisevat siihen halukkuutensa ja 
sitoutuneisuuteensa. Muilta osin kirkkoneuvosto hyväksyy pohjaesityksen päätöskohdat 
siten kuin ne ovat sovellettavissa ja yhteensopivia seurakuntayhtymäaloitteen ja 
lainsäädännön kanssa. Kirkkovaltuusto lähettää edellä mainitun seurakuntayhtymäaloitteen Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituliin lausuttavaksi ja lausunnon jälkeen edelleen 
Kirkkohallituksen täysistuntoon hyväksyttäväksi. Lisäksi kirkkoneuvosto esittää, että 
kirkkovaltuusto pyytää tuomiokapitulia käynnistämään yhdessä edellä mainittujen 
seurakuntien kanssa valmistelut seurakuntayhtymän perussäännöstä hyödyntäen Rova 
2030 -prosessissa laadittua aluemallin mukaista liitossopimusta.

Tuo vastaesitys voitti neuvostossa äänin 12-1.

Näin ollen yhtymämalli tuli kirkkovaltuuston kokouksessa pohjaesityksenä.

Itse olen alusta asti ollut sitä mieltä, ettei seurakuntaliitos ole missään muodossa hyvä Liedon seurakunnalle. Joten kannatin Leena Tervahartialan ehdotusta pysymistä itsenäisenä eikä liittymistä mihinkään yhtymään.

Perusteeni itsenäisyydelle:

1. Liitoskumppanien talous, talouspäällikön esitys Iltakoulussa antoi kuvan talouden tilasta, muilla on veroprosentit korkeita, alijäämää silti. Liedon prosentti on 1,3% ja taseessa on ylijäämää 6,5 miljoonaa.

2. Väestö, muut ehdotetut kunnat ovat väestökatokuntia, vain Lieto ja Paimio ovat kasvussa. Tämä vaikuttaa jäsenkehitykseen. Tilastotietoa väestöstä 2012-2025: Lieto&Aura +2056, Loimaa -1710, Paimio&Sauvo +710, Pöytyä&Oripää -733, Somero -938, Salo&Koski&Marttila -5234

3. Historia, ainakin 20 sukupolvea, lähes 700 vuotta, ovat jäsenet  pitäneet seurakunnan pystyssä, en halua jäädä historiaan lopettajana.

4. Seurakuntayhtymään ei tunnu olevan Liedon lisäksi halukkaita. Ja yhtymä on vähän niin kuin "pikkusormen antaminen pirulle joka kuitenkin vie koko seurakunnan".

5, Vuoden 2022 vaalissa ei asia ollut lainkaan esillä joten äänestäjien tahtoa ei ole kysytty.

Ainoa järkevä päätös on pysyä itsenäisenä. Näin Liedon seurakunta voi vuonna 2031 viettää 700-vuotisjuhlaa. 

Äänestys kaikesta huolimatta hävittiin äänin 5-19, joten Liedon seurakunta ehdottaa yhtymämallia. Pelon sekaisin tuntein odotan mitä tuomiokapituli ehdottaa ja kirkkohallitus päättää.

Hupaisa tai paremminkin surkuhupaisa yksityiskohta kokouksen tarkastetussa pöytäkirjassa on äänestyksen tulos. Minä ja kolme muuta "EI" äänestänyttä on kirjattu myös "JAA" äänen antajiksi.

Talousarvio ja veroprosentit vuodelle 2026 olivat kokouksen tärkeimmät pykälät. Näiden pykälien päätösten kolme stubbimaista pointtia ovat :

1. Verotus ei kiristy

2. Palvelut eivät heikkene

3. Uimahallin suunnitteluun tuli rahaa, päätös on oikeasti historiallinen. Perussuomalaiset ovat valtuustossa asiaa ajaneet vuodesta 2009 lähtien. 

Lisäksi Yliskulman kyläkoulu sai jatkoaikaa. Tässäkin asiassa PS on ollut ja on edelleen kyläkoulujen puolustajana.

Ryhmäpuheenjohtaja Tomi Pohjankukan talousarviopuhe oli hyvin monipuolinen ja todella vaikuttava. Valtuustosalin idänpuoleiselta osalta tuli parikin ylistävää tai ehkäpä vähän kateellistakin kommenttia puhujan tyylistä sekä itse puheesta. ;D

Puhe löytyy täältä