Eräs hyvin tuntemani entinen puoluejohtaja, kansanedustaja ja ministeri puhui useasti takiaispuolueista. Omassa maahenkisessä mielessäni yhdistin tuon ilmaisun housun lahkeisiin tarttuneisiin takiaispalloihin. Ja ymmärsin puoluejohtajan tarkoittavan puolueista ainakin RKP:tä ja ehkäpä paria muutakin pienehköä puoluetta. RKP yhden asian liikkeenä tietysti kelpaa kuin takiainen  mihin tahansa hallitukseen kunhan ruotsin kielen erityisasema säilyy. Ja molemmat V-puolueet ovat tavallaan myös yhden asian liikkeitä. Toinen vaalii kommunismin perinnettä ja toinen väittää olevansa luonnon puolella.

Mutta ehkäpä takiainen -sana onkin vastakohta etiäinen -sanalle. Takiainen onkin johonkin tapahtumaan jälkeen päin puuttuva (reaktiivinen, jälkiviisas) ja etiäinen taas vastaavasti jo ennen tapahtumaa toimiva (proaktiivinen, ennakoiva).

Kumpi toimintatapa politiikassa tai elämässä johtaa parempaan tulokseen? Luulisin että ennakointi.

Sain kutsun edustaa Liedon kaupunkia ja pitää pienen avauspuheen tilaisuudessa.

Hyvät kuulijat,

Tervetuloa viettämään veteraanipäivää – päivää, jolloin pysähdymme kunnioittamaan niitä suomalaisia miehiä ja naisia, jotka puolustivat maatamme vaikeimpina aikoina. Heidän rohkeutensa, sitkeytensä ja uhrauksensa ansiosta Suomi säilyi vapaana ja itsenäisenä.

Veteraanien sukupolvi joutui kohtaamaan sodan todellisuuden hyvin nuorena. He jättivät kotinsa, perheensä ja arkensa puolustaakseen yhteistä isänmaata. Kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto sanoi eräässä puheessaan, että Heillä oli mukanaan jotakin, joka on syvästi suomalainen voima – SISU. Sisu auttoi heitä kestämään kylmyyttä, pelkoa ja epävarmuutta, ja jatkamaan eteenpäin silloinkin, kun kaikki tuntui vaikealta.

Juuri tuo sisu ja vahva tahto puolustaa omaa maata mahdollistivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä. Se ei ollut itsestäänselvyys, vaan se vaati rohkeutta, yhtenäisyyttä ja valtavia uhrauksia.

Sodan jälkeen veteraanit eivät jääneet menneeseen. He rakensivat uudelleen tämän maan – pellot, kodit, kaupungit ja koko yhteiskunnan. He loivat perustan sille Suomelle, jossa me tänään elämme.

Meidän velvollisuutemme on muistaa, kunnioittaa ja kertoa eteenpäin heidän tarinansa. Veteraanien perintö ei ole vain historiaa. Se on arvoja: vastuuta, yhteishenkeä, sitkeyttä ja rakkautta kotimaata kohtaan. Nämä arvot ovat tärkeitä myös tänään.

Veteraanien määrä vähenee vuosi vuodelta, mutta heidän tekonsa eivät koskaan katoa. Kiitollisuus ei vanhene. Jokainen sukupolvi voi omalla tavallaan jatkaa sitä työtä, jonka he aloittivat – rakentamalla oikeudenmukaista, turvallista ja itsenäistä Suomea.

Tänään sanomme yhdessä: kiitos. Kiitos rohkeudesta, kiitos sisusta ja kiitos siitä, että saamme elää vapaassa ja itsenäisessä maassa.

Kunnioittakaamme veteraanejamme – ei vain tänään, vaan joka päivä.

Kiitos.

Sotien aikainen 4000 asukkaan Lieto kantoi oman vastuunsa sodissamme. Noin 600 lietolaista reserviläistä kutsuttiin palvelukseen ja lottia oli runsaat 150 joista kolmannes oli vuorollaan komennuksilla kunnan ulkopuolella. Sankarihaudan 76 kiveä kertovat uhrista jonka lietolaiset silloin antoivat isänmaan puolesta. Noin 13% kutsutuista lietolaisista kaatui. (lähde: Seppo Ruohosen puhe 13.3.2010)

Oma tarinansa on evakkojen kohtalo. Ymmärrettävästi kotiseutujen jääminen rajan taa oli kauhea isku. Liedossa oli 1940-luvun lopulla vähän yli tuhat siirtokarjalaista, siis noin 20% asukkaista. Puolet siirtoväestä oli lähtöisin Johanneksesta. (lähde: Riku Kauhasen kirja, Yötä päivää painettiin, 2024)

Näin vuosikymmenten jälkeen voi nähdä jotain hyvääkin sodan seurauksista. Siirtoväki toi Lietoon elinvoimaa merkittävästi uusien asukkaiden, työvoiman ja karjalaisen iloisen sekä puheliaan luonteen vuoksi. Ruokakulttuurikin on karjalaisten myötä monipuolistunut esimerkiksi karjalanpiirakoiden -paistin muodossa. Eikä pidä unohtaa geeniperimän monipuolistumistakaan. Itselläni ei karjalaisia sukujuuria ole mutta onneksi lapsillani on. Se on mielestäni hyvä. (lähde: Juhani Pilpolan kirjoitus Johannekselainen lehdessä 3/2023)

Näillä sanoilla toivotan Teille hyvää veteraanipäivää.

Seurakunnassa on syksyn ja talven mittaan aiheuttanut paljon epätietoisuutta ja keskustelua ROVA-2030 hanke. Yksinkertaisesti hankkeessa on kyse suuresta seurakuntaliitoksesta. 

Kirkkoherran esitys kirkkoneuvostolle:
Liedon seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy ohjausryhmän 
valmisteleman aloitteen sekä liitteenä olevan liitossopimuksen, ja että kirkkovaltuusto lähettää 
aloitteen arkkihiippakunnan tuomiokapituliin lausuttavaksi ja sieltä lausunnon jälkeen edelleen 
kirkkohallituksen täysistuntoon hyväksyttäväksi. 
1. Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän ja Someron seurakunnat lakkautetaan 31.12.2027 lukien ja 
liitetään Salon seurakuntaan 01.01.2028 lukien. Uusi seurakunta muodostuu Auran, Koski TL:n, 
Liedon, Loimaan, Marttilan, Oripään, Paimion, Pöytyän, Sauvon, Salon ja Someron kuntien 
alueesta. 
2. Laajentuvan seurakunnan nimeksi esitetään Härkätien seurakunta.

VASTAESITYS, Oili Riikonen: 
Liedon seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se yhden seurakunnan 
muodostaman aluemallin sijasta hyväksyy aloitteen seurakuntayhtymän, nimeltään 
Härkätien seurakuntayhtymä, perustamiseksi 1.1.2028 lukien Liedon, Loimaan, Paimion, 
Pöytyän, Salon ja Someron seurakuntien kesken. Liedon seurakunta sitoutuu 
muodostamaan seurakuntayhtymän niiden Paimion rovastikunnan Rova 2030 -prosessiin 
osallistuneiden seurakuntien kanssa, jotka myös ilmaisevat siihen halukkuutensa ja 
sitoutuneisuuteensa. Muilta osin kirkkoneuvosto hyväksyy pohjaesityksen päätöskohdat 
siten kuin ne ovat sovellettavissa ja yhteensopivia seurakuntayhtymäaloitteen ja 
lainsäädännön kanssa. Kirkkovaltuusto lähettää edellä mainitun seurakuntayhtymäaloitteen Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituliin lausuttavaksi ja lausunnon jälkeen edelleen 
Kirkkohallituksen täysistuntoon hyväksyttäväksi. Lisäksi kirkkoneuvosto esittää, että 
kirkkovaltuusto pyytää tuomiokapitulia käynnistämään yhdessä edellä mainittujen 
seurakuntien kanssa valmistelut seurakuntayhtymän perussäännöstä hyödyntäen Rova 
2030 -prosessissa laadittua aluemallin mukaista liitossopimusta.

Tuo vastaesitys voitti neuvostossa äänin 12-1.

Näin ollen yhtymämalli tuli kirkkovaltuuston kokouksessa pohjaesityksenä.

Itse olen alusta asti ollut sitä mieltä, ettei seurakuntaliitos ole missään muodossa hyvä Liedon seurakunnalle. Joten kannatin Leena Tervahartialan ehdotusta pysymistä itsenäisenä eikä liittymistä mihinkään yhtymään.

Perusteeni itsenäisyydelle:

1. Liitoskumppanien talous, talouspäällikön esitys Iltakoulussa antoi kuvan talouden tilasta, muilla on veroprosentit korkeita, alijäämää silti. Liedon prosentti on 1,3% ja taseessa on ylijäämää 6,5 miljoonaa.

2. Väestö, muut ehdotetut kunnat ovat väestökatokuntia, vain Lieto ja Paimio ovat kasvussa. Tämä vaikuttaa jäsenkehitykseen. Tilastotietoa väestöstä 2012-2025: Lieto&Aura +2056, Loimaa -1710, Paimio&Sauvo +710, Pöytyä&Oripää -733, Somero -938, Salo&Koski&Marttila -5234

3. Historia, ainakin 20 sukupolvea, lähes 700 vuotta, ovat jäsenet  pitäneet seurakunnan pystyssä, en halua jäädä historiaan lopettajana.

4. Seurakuntayhtymään ei tunnu olevan Liedon lisäksi halukkaita. Ja yhtymä on vähän niin kuin "pikkusormen antaminen pirulle joka kuitenkin vie koko seurakunnan".

5, Vuoden 2022 vaalissa ei asia ollut lainkaan esillä joten äänestäjien tahtoa ei ole kysytty.

Ainoa järkevä päätös on pysyä itsenäisenä. Näin Liedon seurakunta voi vuonna 2031 viettää 700-vuotisjuhlaa. 

Äänestys kaikesta huolimatta hävittiin äänin 5-19, joten Liedon seurakunta ehdottaa yhtymämallia. Pelon sekaisin tuntein odotan mitä tuomiokapituli ehdottaa ja kirkkohallitus päättää.

Hupaisa tai paremminkin surkuhupaisa yksityiskohta kokouksen tarkastetussa pöytäkirjassa on äänestyksen tulos. Minä ja kolme muuta "EI" äänestänyttä on kirjattu myös "JAA" äänen antajiksi.

Talousarvio ja veroprosentit vuodelle 2026 olivat kokouksen tärkeimmät pykälät. Näiden pykälien päätösten kolme stubbimaista pointtia ovat :

1. Verotus ei kiristy

2. Palvelut eivät heikkene

3. Uimahallin suunnitteluun tuli rahaa, päätös on oikeasti historiallinen. Perussuomalaiset ovat valtuustossa asiaa ajaneet vuodesta 2009 lähtien. 

Lisäksi Yliskulman kyläkoulu sai jatkoaikaa. Tässäkin asiassa PS on ollut ja on edelleen kyläkoulujen puolustajana.

Ryhmäpuheenjohtaja Tomi Pohjankukan talousarviopuhe oli hyvin monipuolinen ja todella vaikuttava. Valtuustosalin idänpuoleiselta osalta tuli parikin ylistävää tai ehkäpä vähän kateellistakin kommenttia puhujan tyylistä sekä itse puheesta. ;D

Puhe löytyy täältä

Liedon seurakunnassa on tänä vuonna puuhasteltu ROVA-2030 seurakuntarakenneuudistuksen parissa. Hankkeen tavoite on liittää kuusi seurakuntaa, Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä, Salo ja Somero yhdeksi suurseurakunnaksi. 

En ole missään vaiheessa moiselle hankkeelle lämmennyt. Perusteena mm. Liedon seurakunnan vahva talous. Monen muun yllämainitun seurakunnan talous on selvästi heikompi. Liitoksen myötä veroprosentin on arvioitu nousevan 1,3% --> 1,45%. Suurseurakunnassa lietolaisten ääni ja vaikutusmahdollisuus vähenee merkittävästi sekä päätösvalta ja ehkä myös osa toiminnoista etääntyy kauemmas. Liedon väestömäärä vuositasolla on ainoana hankkeessa mukana olevista kasvussa, muut ovat enemmän tai vähemmän (Paimio) miinuksella. Joten todennäköisesti myös seurakuntien jäsenmäärät laskevat Lietoa jyrkemmin. Eli taloudelliset haasteet tulevat entisestään lisääntymään.  

14.10.2025 valtuutettujen iltakoulussa suoritettiin koeäänetys hankkeesta

Alkutilanne iltakoulussa oli:

18/18 läsnäolijoista eivät olleet aluemallin kannalla

13/18 sitä mieltä, että jatkamme itsenäisenä seurakuntana

5/18 sitä mieltä, että seurakuntayhtymä olisi paras ratkaisu

Keskustelun päätteeksi yhdessä muodostettu lausumamme on:

”13/18 valtuutetusta on sitä mieltä, että Liedon seurakunnan tulee pysyä ensisijaisesti itsenäisenä seurakuntana. Olemme valmiita harkitsemaan seurakuntayhtymää Paimion ja Pöytyän kanssa ja tällöin oletamme, että Liedossa säilyy yhtymän hallinnollinen keskus. ” 16/18 valtuutettua oli tämän lausunnon takana. Kaksi edelleen ei hyväksynyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin itsenäinen Liedon seurakunta.

Olin tietysti näissä äänestyksissä itsenäisen seurakunnan kannalla enkä kannattanut minkäänlaisia liitoksia. Kirkkovaltuusto kokoontui 6.11.2025 myös käsittelemään hanketta. Ja olin edelleen kolmen muun valtuutetun kanssa täysin itsenäisen seurakunnan kannalla.

Tiedote Liedon seurakunnan kirkkovaltuuston Rova 2030 -seurakuntarakenneuudistuksen iltakoulusta 6.11.2025

Liedon kirkkovaltuutetut seurakuntayhtymän kannalla – itsenäinen seurakunta halutaan säilyttää

Liedon seurakunta on ollut mukana Paimion rovastikunnan ROVA 2030 -hankkeessa yhdessä Loimaan, Paimion, Pöytyän, Salon sekä Someron kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on ollut mahdollisesti saavuttaa kaikkien kuuden seurakunnan yhteinen suurseurakunta. Kuten jokaisessa prosessissa, tässäkin olemme olleet läsnä avoimin mielin hakemassa ratkaisua, jossa toteutuisi ensisijaisesti Liedon seurakunnan etu ja erityisesti Liedon seurakuntalaisten sekä työntekijöiden etu. Liedon seurakunnan hyväksytyssä strategiassa olemme sitoutuneet seuraavaan: ”Edessä olevien seurakuntarakenteiden murroksissa olemme osa ratkaisua, emme ongelmaa. Olemme keveiden hallintorakenteiden kannalla. Lujitamme seurakuntien välistä luottamusta. Muutos ei ole uhka”.

Vaikka Liedon seurakunnalla juuri tällä hetkellä sujuu sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hyvin, kirkon ennusteiden mukaan jäsenmäärä tulee Liedossakin merkittävästi putoamaan ja pitkällä aikavälillä talouden kantokyky heikkenee. Meillä alueellisen sijaintimme vuoksi tosin hitaammin kuin muissa rovastikunnan seurakunnaissa. Siksi myös Liedon seurakunnan on varmistettava rohkeillakin teoilla, että taloutemme on kestävällä pohjalla laadukkaan toiminnan pyörittämiseen.

Me, Liedon seurakunnan luottamushenkilöt tiedostamme, että tiiviimmällä talous-, kiinteistö- sekä haudanhoitoyhteistyöllä tulemme pärjäämään seudullisesti vielä paremmin. Kannatamme kevennettyä seurakuntayhtymämallia. Tämä luottamushenkilöiden uusi avaus edellyttäisi tietenkin ehdotuksemme tutkimista ja arvioimista yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa ja tietysti rovastikunnan muiden seurakuntien kannan selvittämistä.

Yhteistyön edellytyksenä on, että mahdolliset kumppanimme sitoutuvat toteuttamaan kiinteistöstrategiaa, jonka avulla tasapainotetaan seurakuntien taloutta liitoksen mahdollistamiseksi niin, ettei kirkollisveroprosentti nouse kohtuuttomasti. Liedossa on huolehdittu vastuullisesti kirkkotilojen restauroimisesta sekä tarpeettomien kiinteistöjen myymisestä. Tähän edelleen sitoudumme.

Tämän yhteistyöaloitteen kirkkaana tausta-ajatuksena on se, että voisimme taata suuresti arvostamillemme Liedon seurakunnan työntekijöille turvallisen tulevaisuuden tehdä ja kehittää työtään. Ilman heidän sitoutumistaan laadukkaaseen työhön ei ole Liedon seurakuntaakaan.

Iltakoulun äänestyksessä äänet jakautuivat seuraavasti: Yksi seurakunta (kuuden seurakunnan aluemalli) 0 ääntä, seurakuntayhtymämalli 23 ääntä, ei liitosta 4 ääntä.

Liedossa 6.11.2025

Liedon kirkkovaltuutetut