tiistai, 8. kesäkuu 2021

Valtuuston kevät 2021 (306. kirjoitus)

Liedon valtuuston kuulumisia 2021

 

Näin valtuustokauden lopulla on aika tarkastella joitakin valtuuston päätöksiä. Valtuusto on kokoontunut etänä viisi kertaa ja kuntavaalien jälkeen vanha valtuusto istuu vielä kerran alas ehkäpä ihan valtuustosalissa.

Tänä vuonna merkittävin asia oli helmikuussa päätetty uuden keskuskoulun rakentaminen. Kunnanhallitus esitti yksimielisesti uudisrakennusta 19 miljoonan kattohinnalla. Vaalien läheisyys taisi aiheuttaa puheripulia yhdelle jos toiselle valtuutetulle. Mitään muutosesityksiä ei kuitenkaan tullut, joten lopulta kunnanhallituksen esitys hyväksyttiin.

Muutaman vuoden päästä koulun mäellä on uusi ja vanha koulu, yhteensä n.14000 neliötä. Vanha koulu on määrä purkaa ja alaskirjata taseesta. Purku ehkä maksaa puoli miljoonaa ja alaskirjaus pari miljoonaa. Vanhaan kouluun ollaan tekemässä yli puolen miljoonan korjaukset, jotta rakennusta voidaan käyttää siihen asti kunnes uusi koulu valmistuu.

Vanhan koulun remontit voivat tuoda käyttöaikaa 5-10 vuotta lisää. Näin ollen kannattaisi miettiä rakennukselle vielä jatkokäyttöä, ennenkuin purun myötä asbestit ja pah-yhdisteet kaivetaan esiin. Näin purun tuomat ympäristöongelmat eivät heti realisoidu. Rakennusta voisi käyttää esim. harrasteryhmien, kansalaisopiston tai ammattikoulun tarpeisiin.

Samassa kokouksessa oli myös käsittelyssä Liedon veden valmistelemat muutokset vesihuollon toiminta-alueeseen. Asia oli jo toista kertaa valtuustossa. Tammikuun valtuuston kokous jätti asian pöydälle, koska toiminta-aluekartta puuttui kokousmateriaaleista. Nyt oli karttamateriaali saatavilla mutta monenlaiset väritykset kartalla synnyttivät kysymyksiä varsinkin haja-asutusalueiden asukkaiden taholta.

Esitin nämä kaksi kansalta tullutta kysymyksestä kokouksessa. 1. Onko kaikki väritetyt alueet toiminta-aluetta, jossa kunnalla on velvollisuus järjestää vesihuolto? 2. Onko toiminta-alueella olevien kiinteistöjen pakko liittyä kunnan vesijohtoon ja viemäriin?

Kun hetken odottelun jälkeen vesihuoltopäällikkö pääsi linjoille, saatiin kelvollinen vastaus. 1. Kaikki kartalla väritetyt alueet eivät ole toiminta-aluetta. Toiminta-alueet on kartalla rajattu mustalla viivalla. 2. Toiminta-alueella on pääsääntöisesti velvollisuus liittyä kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Poikkeuslupia voi hyvästä syystä anoa, esim. jos on esittää tuore laboratoriotutkimus kaivoveden hyvästä laadusta.

Toukokuun kokouksessa oli kaksi merkittävää asiaa käsittelyssä, ja molemmat koskivat ennen kaikkea Tarvasjokea. Jo pitkään valmisteilla ollut Tarvasjoen ja asemankulman tonttien alennusmyynti tuli yksimielisesti hyväksyttyä. Tästäkin asiasta kehkeytyi kyllä ristivetoa, kun Yliskulman tontteja esitettiin alennusmyyntiin mukaan. Hallintosäännön mukaan asia vaatii kuitenkin oman valmistelunsa.

Toinen Tarvasjokea koskeva päätös oli uuden liikuntahallin urakoitsijan valinta. Eli tämäkin pitkään suunnittelussa ollut hanke etenee.

Kesäkuun kokouksessa tärkein asia on tilinpäätöksen käsittely. Vuoden 2020 tilinpäätös oli kunnanhallituksen käsittelyssä 29.3.2021. Tilinpäätös näyttää ylijäämää yli 7 miljoonaa ja kunnan taseessa on nyt vanhat ylijäämät mukaan lukien 8,6 miljoonaa ylijäämää. Ilman valtion koronatukiakin olisi tilinpäätös ollut ylijäämäinen.

Marraskuussa 2020 Liedon kunnanvaltuustossa oli tuloveroprosentista päättäminen. Enemmistö valtuustosta oli veron kiristämisen kannalla. Vain Perussuomalaiset ja keskusta (pois lukien Minna Hallanheimo) olivat veronprosentin nostoa vastaan. Jälkiviisaana voi todeta, että olisi ollut parempi antaa olla entiselläs vaa, niinkuin Liedossa on tapana sanoa.

torstai, 6. toukokuu 2021

Kuntavaaliehdokkaat (305.kirjoitus)

Tiistaina 4.5.2021 veimme Raimo Lankilan kanssa perussuomalaisten täydennetyn ehdokaslistan Liedon keskusvaalilautakunnan sihteerille.

Listallamme on 30 erinomaisen hyvää ehdokasta, 4 naista ja 26 miestä. Listalla on monen alan ammattilaisia ja 7 ehdokasta toimii yrittäjänä.

Aiemmin näistä 11 on ollut kuntavaaliehdokkaana ja valtuustokokemusta on 8:lla ehdokkaalla. Nykyisessä valtuustossa nyt ehdokkaana olevista istuu neljä, joista kaksi on myös kunnanhallituksen jäsenenä.

Tavoitteemme on kuntavaalissa saada vähintään 7 valtuustopaikkaa. Tavoite toteutuu 16% kannatuksella, joka tarkoittaa n. 1500 ääntä. Keskimäärin siis tarvitaan 50 ääntä ehdokasta kohti. On hyvinkin mahdollista saada vielä parempikin tulos, koska mielipidemittaukset lupailevat 18% kannatusta.

KUNTAVAALIEN EHDOKASASETTELU LIEDOSSA 2021 Perussuomalaiset r.p (30)

Friberg Marko Tiehöylänkuljettaja, kunnanvaltuutettu Pokkola

Heino Juha-Pekka Opiskelija Loukinainen

Jokinen Pasi Paloesimies Ilmarinen

Ketonen Mika Työnjohtaja Asema

Ketonen, Sirke Ajoneuvoasentaja, zumba-ohjaaja, varavaltuutettu, elinkeinotoimikunnan jäsen Asema

Koivumäki Mikko Terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja Nenämäki

Laakso Aleksi Konetekniikan insinööri Kirkonkylä

Lankila Raimo Laadunmittaaja, insinööri, varavaltuutettu, Liedon Lämmön hallituksen jäsen Yliskulma

Latvalehto Toni Merkonomi, varavaltuutettu Kirkonkylä

Lehestö Mika Suunnittelija, käräjäoikeuden lautamies Kilpijoki

Leino Mikko Vartija Nuolemo

Louhe Teemu Metallimies Kirkonkylä

Mattila Maria Varaosakoordinaattori Vanhalinna

Mellanen Topi Kylmämestari Kirkonkylä

Mörsky Veikko Sähköyliasentaja Asema

Niittoaho Hannu Valmentaja, kiinteistövälittäjä LKV Littoinen

Nikula Heidi Linja-autonkuljettaja, merkonomi Asema

Peltonen Olli Postityöntekijä Pokkola

Pilpola Juhani Suunnittelupäällikkö, merkonomi, valtuutettu, kunnanhallituksen ja maakuntahallituksen jäsen Raukkala

Pohjankukka Tomi Yrittäjä, yo-merkonomi, valtuuston ja kunnanhallituksen jäsen Kirkonkylä

Repo Sari Henkilökohtainen avustaja, kokki, kunnanvaltuuston ja maakuntavaltuuston jäsen Raukkala

Ruoho Simo (sit) Opettaja Asema

Santanen Vesa Yrittäjä, rakennusinsinööri Loukinainen

Satto Simo Puuseppämestari, yrittäjä, Novidan valtuuston jäsen Kirkonkylä

Simola Jarkko Työnjohtaja, pienyrittäjä Asema

Soini Jari Yrittäjä Tarvasjoki

Suvanto Viljami Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja Tarvasjoki

Vieno Aulis Lehtori, eläkeläinen Asema

Virtanen Henri Ohutlevyseppä Nuolemo

Wahlstén Markku Lossinkuljettaja Suopohja

maanantai, 26. huhtikuu 2021

Paimion ajoharjoittelurata (304. kirjoitus)

 

Paimion ajoharjoitteluradan tulevaisuus on vaakalaudalla.

 

Ajoharjoittelurata, jonka alueen kunnat perustivat Paimioon n. 30 vuotta sitten, on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Rataa tarvittiin silloin, kun ajokorttisäännöksiä muutettiin siten, että pakollinen liukkaankelin harjoittelu oli edellytyksenä ajokortin saamiseen.

 

Keskustalainen Anne Berner liikenneministeri aikanaan onnistui sekoittamaan mm. taksilain sellaiseen asentoon, että sitä on jouduttu uudelleen säätämään parempaan järjestykseen. Berner yritti myös yksityistää Suomen tiet, onneksi ei kuitenkaan onnistunut tässä hankkeessaan. Berner ajoi myös läpi ajokorttiuudistuksen, jonka seurauksena liukkaankelin harjoittelun voi suorittaa simulaattorilla. Näin ajoharjoitteluratojen käyttö väheni merkittävästi, kun varsinkin autokoulut siirtyivät simulaattorien käyttäjiksi.

 

Paimion ajoharjoitteluradan käyttäjinä ovat mm. autokoulut ja autokouluyhdistys on tiettävästi myös radan osakkeenomistajana. Jotkut autokoulut ovat myös ajosimulaattorien maahantuojia ja ovat näin ollen myös ajoharjoitteluradan kilpailijoita. 

Paimion kaupunki on viime viikkojen aikana tehnyt muille omistajakunnille ostotarjouksia radan osakkeista. Paimio onkin jo saanut ehdottoman enemmistön ratayhtiöön, kun ainakin Salo, Somero ja Naantali ovat kaupat tehneet. Paimio on ratayhtiölle antanut 120000:n lainan. Voi vain arvailla, onko Paimion kaupungilla tarkoitus pelastaa ratayhtiö konkurssilta vai päinvastoin. Jokatapauksessa ratayhtiön omistama lähes 8 hehtaarin alue on merkittävän arvokas maa-alue jo olemassa olevan teollisuusalueen kyljessä.

 

Perussuomalaisten varsinais-suomalainen kansanedustaja Vilhelm Junnila on tekemässä lakialoitetta ajokorttilakiin liittyen. Junnila esittää, että pakollinen liukkaankelin harjoittelu radalla palautettaisiin lakiin. Kyseessä on merkittävä parannus uusien kuljettajien liikenneturvallisuuteen. Kokemuksesta tiedetään, ettei simulaatoriharjoittelu vastaa käytännön harjoittelua radalla. Tässä ovat vastakkain teoria ja käytäntö. Jos ja kun lakimuutos saadaan aikaan, myös ratojen taloudellinen kannattavuus paranee merkittävästi. Toivottavasti ne kunnat, joilla vielä on yhtiön osakkeita, pitävät ne hallussaan edelleen. Näillä toimenpiteillä saadaan tarpeelliset radat säilymään alkuperäisessä tarkoituksessa.

keskiviikko, 31. maaliskuu 2021

Liedon tilinpäätös 2020 (303. kirjoitus)

Liedon kunnan tilinpäätös vuodelta 2020 oli kunnanhallituksen käsittelyssä 29.3.2021. Tilinpäätös näyttää ylijäämää yli 7 miljoonaa ja kunnan taseessa on nyt vanhat ylijäämät mukaan lukien 8,6 miljoonaa ylijäämää.
Marraskuussa 2020 Liedon kunnanvaltuustossa oli tuloveroprosentista päättäminen. Enemmistö valtuustosta oli veron kiristämisen kannalla. Vain Perussuomalaiset ja keskusta (pois lukien Minna Hallanheimo) olivat veronprosentin nostoa vastaan. Ohessa pöytäkirjanote tuosta kokouspykälästä.
 
LIEDON KUNTA
D/1168/02.03.00/2020
TULOVEROPROSENTTI VUONNA 2021
Kunnanhallitus 354/2.11.2020
Kuntalain (410/2015) 111 §:n mukaan valtuuston on viimeistään
talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan
tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden
verojen perusteista.
Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n
(520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin
suuruus verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden
marraskuun 17 päivänä.
Liedon kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2018 uuden
kuntastrategian vuosiksi 2018 – 2025, jonka yhtenä
painopistealueena on ”talouden ja toiminnan kehys”.
Painopistealueen kriittisenä menestystekijänä on ”Kulut kurissa –
ylijäämäinen ja investoinnit mahdollistava talous”. Strategian
mukaisesti kunnan talouden hoidossa on ensisijaisesti
kiinnitettävä huomiota toimintamenojen hallittavuuteen ja
väestömäärän sekä palvelutarpeiden lisääntyessäkin kulujen
maltilliseen kasvuun.
Kunnanhallitus on kokouksessaan 22.6.2020 § 231 käsitellyt
vuoden 2021 talousarvion laatimisohjeen ja
talousarvioehdotuksen raamin. Kokouksessaan 24.8.2020 § 268
kunnanhallitus on päättänyt hyväksyä talousarvion 2021 raamin
esittelytekstin ja lautakuntakohtaisen laskelman mukaisesti sekä
jatkaa talousarvion 2021 laadintaa kunnanhallituksen 22.6.2020
hyväksymän aikataulun mukaisesti. Edelleen kunnanhallitus on
päättänyt, että tulevien vuosien 2021 – 2023 talouden
sopeuttamiseksi käynnistetään talouden sopeuttamisohjelman
valmistelu. Investointien osalta on määritetty, että
investointiesitysten valmistelussa tulee huomioida talouden
mittava sopeuttamistarve sekä, että vain välttämättömät
investoinnit voidaan toteuttaa.
Koronaviruspandemian vaikutus yleiseen taloudelliseen
tilanteeseen on heikentänyt merkittävästi kunnan
verotuloennusteita. Viimeisimmän ennusteen mukaan vuoden
2020 verotulot ovat jäämässä noin 2,1 milj. euroa alle
talousarvion. Verotuloennusteet vuosille 2021-2022 ovat yhteensä
reilu 10 milj. euroa pienemmät kuin syksyllä 2019 vuosille 2021-
2022 ennakoidut verotulot. Toisaalta koronatilanne on tuonut
verotuloennusteisiin aikaisempaa selvästi suuremman
epävarmuuden, kun koronan lopulliset vaikutukset talouteen niin
globaalisti kuin kansallisestikin jäävät vielä nähtäväksi.
Kunnallisveroprosentin nosto 0,25 %-yksikköä nostaa vuoden
2021 veroennustetta noin 0,9 miljoonaa euroa ja vuosien 2022-
2023 veroennustetta noin 1,1 miljoonaa euroa.
Tuloveroprosentin osalta Liedon kunta on pyrkinyt siihen, että
veroprosentti noudattaa Turun ydinkaupunkiseudun kuntien
veroprosentin keskiarvoa. Liedon kunnan tuloveroprosentti on
tällä hetkellä 19,50. Veroprosentin nosto 0,25 %:lla noudattaisi
edelleen tätä keskiarvoa.
Vaikutusten arviointi:
Tuloveroprosentin korotuksella on välillisiä ja välittömiä
yritysvaikutuksia mm. vaikutukset ostovoimaan ja sen
kehittymiseen. Toisaalta verovaroin turvataan kunnan ja yritysten
palvelut ml. kunnan hankinnat ja ostopalvelut.
Valmistelija:
Toimialajohtaja Rauno Peltola
Kunnanjohtajan päätösehdotus:
Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että vuoden 2021
tuloveroprosentiksi vahvistetaan 19,75 %.
Käsittely:
Kokouksen kuluessa Annina Ruottu (Kesk.) esitti Juhani Pilpolan
(PS) ja Tomi Pohjankukan kannattamana, että tuloveroprosenttia
ei nosteta.
Koska oli tehty kunnanjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava
kannatettu esitys, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi
nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanjohtajan
päätösehdotusta kannattavat sanovat ”JAA” ja Annina Ruotun
vastaesitystä kannattavat sanovat ”EI”.
Äänestystapa ja –järjestys hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 ”JAA” ääntä (Mari
Mikkola, Riina Kolkkala, Simo Ala-Nissilä, Timo Inkinen, Vappu
Nieminen-Pihala, Matti Metsistö, Henna Vuoristo ja Matti Föhr)
sekä 3 ”EI” ääntä (Annina Ruottu, Tomi Pohjankukka ja Juhani
Pilpola)
Puheenjohtaja totesi päätökseksi tulleen kunnanjohtajan
pohjaesityksen.
Kunnanhallituksen päätös:
Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä
kunnanjohtajan pohjaehdotuksen ja esittää kunnanvaltuustolle,
että vuoden 2021 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 19,75.
-----------------
Kunnanvaltuusto 86/9.11.2020
Käsittely:
Henna Takatalo esitti Keskustan valtuustoryhmän esityksenä
(pois lukien Minna Hallanheimo), sekä Juhani Pilpola esitti
Perussuomalaisten valtuustoryhmän esityksenä, että kunnan
tuloveroprosenttia ei nosteta
Koska oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava
kannatettu esitys, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen
siten, että kunnanhallituksen pohjaesitystä kannattavat
äänestävät ”JAA” ja Keskustan, sekä Perussuomalaisten
valtuustoryhmien vastaesitystä kannattavat äänestävät ”EI”.
Äänestystapa ja –järjestys hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 ”JAA” -ääntä (Minna
Ylikännö, Minna Hallanheimo, Auli Hänninen, Juha Heikkilä, Ari
Airas, Simo Ala-Nissilä, Maria Eronen, Matti Föhr, Martti Heikkilä,
Jaakko Heininen, Timo Inkinen, Riina Kolkkala, Reijo Korhonen,
Timo Laaksonen, Marko Lindberg, Hannele Lindholm, Auli
Loponen, Matti Metsistö, Mari Mikkola, Vappu Nieminen-Pihala,
Minerva Peltola, Niina Piippo, Marko Raikasniemi, Birgitta
Ristolainen, Ismo Saarinen, Jari Sairanen, Raija Salmi, Emilia
Savonlahti, Johan Stenbäck, Rami Ström, Heidi Tuimala, Ulla
Vainio ja Henna Vuoristo), sekä 10 ”EI” –ääntä (Sirke Ketonen,
Juha Marjomaa, Juhani Pilpola, Tomi Pohjankukka, Sari Repo,
Annina Ruottu, Henna Takatalo, Arto Tikka, Jari Vuorinen ja Jari
Vähätalo.
Puheenjohtaja totesi äänestyksen jälkeen päätökseksi tulleen
kunnanhallituksen pohjaesityksen.
Kunnanvaltuuston päätös:
Kunnanvaltuusto hyväksyi äänin 33 – 10 kunnanhallituksen
päätösesityksen niin, että vuoden 2021 tuloveroprosentiksi
vahvistetaan 19,75.

keskiviikko, 10. maaliskuu 2021

Lista jätetty (302. kirjoitus)

Veimme puheenjohtaja Raimo Lankilan kanssa ehdokaslistan 9.3.2021 Liedon keskusvaalilautakunnan sihteerille. Naisia ja miehiä. Nuoria ja vanhoja sekä siltä väliltä. Yhteensä 29 henkilöä.