maanantai, 29. tammikuu 2018

Presidentinvaali 2018 (269. kirjoitus)

Tuloksen arviointia:

Perussuomalaisten osalta vaalin tulos on kaikkien aikojen toiseksi paras presidentinvaalitulos. Toisaalta sijoitus kolmanneksi on paras sijoitus koskaan presidentinvaalissa.

Laura Huhtasaaren äänimäärä tarkastuslaskennan jälkeen on 207337 ja ääniosuus 6,9%. Timo Soini sai vuoden 2012 vaalissa 287571 ääntä ja ääniosuus oli 9,4%. Vuoden 2017 kuntavaalissa perussuomalaisten äänimäärä oli 227297 (8,8%) ja vuoden 2012 kuntavaalissa tulos oli 307798 (12,3%). Lauran ääniosuus on näin 1,9% yksikköä pienempi kuin kuntavaalitulos ja vastaavasti Timon ääniosuus oli 2,9% yksikköä pienempi. Joten suhteessa kuntavaaliin Lauran tulos on parempi kuin Timon.

Varsinais-Suomessa Lauran äänimäärä on 18286 (6,8%) ja Timon vuoden 2012 äänimäärä oli 24067 (8,9%). Vastaavat kuntavaalitulokset ovat (2017) 18093 (7,8%) ja (2012) 23077 (10,4%), joten myös maakunnan tasolla Lauran tulos suhteessa kuntavaaliin on parempi kuin Timon. 

Liedon vaalitulos on myös hyvin saman suuntainen. Laura sai 814 (7,4%) ja Timo vuonna 2012 967 (10,2%). Kuntavaalien tulokset ovat (2017) 686 (7,6%) ja (2012) 910 (11,6%). Laura jäi siis vain 0,2% yksikköä Liedon vuoden 2017 kuntavaalituloksesta kun Timo jäi 1,4% yksikköä vuoden 2012 tuloksesta.

Varsinais-Suomen paras Lauran kannatus löytyy Pyhärannasta (11,1%) ja jaettu toinen tila on Aurassa ja Marttilassa (10,1%). Liedossa Lauran korkein kannatusprosentti (10,2%) on Yliskulman äänestysalueella ja hyvänä kakkosena tulee Asemankulman äänestysalue (10,1%). Kirkonkulma eteläinen -äänestysalueella, jossa itsekin äänestän, Laura sai 110 ääntä (7,0%). Liedon heikoin äänestysalue perussuomalaisille on tällä kertaa Loukinaisten alue, jossa kannatus oli vain 6,0%.

Istuin pitkästä aikaa vaalilautakunnassa. Vähän yli 1100 ääntä vastaanotettiin. Muutama erikoinen tapahtuma väritti päivää. Eräs äänestäjä kävi ilmoittamassa, että äänestyskopin ehdokasyhdistelmää oli sutattu. Tottatosiaan, joku oli vetänyt rastit useimpien ehdokkaiden yli, yhden ehdokkaan kohdalle oli lisätty teksti "vitun homo" ja yhteen oli piirretty sydän. Paperi meni vaihtoon. Yhtä äänestäjää kehotettiin laittamaan piiloon ehdokasta mainostava rintanappi ja toista pistämään taskuun ehdokkaan mainospipo. Vaalilakihan kieltää vaalipaikalla vaalimainonnan. Nämä molemmat olivat muuten voittajan mainosta kantavia.

Ääntenlaskennassa löydettiin 3 hylättävää ääntä, melko vähän siis. Yhdessä oli vain etunimi, toisessa numero 10 ja kolmas pelkkä suttu.

keskiviikko, 17. tammikuu 2018

Laura-2018 (268.kirjoitus)

Mehu- ja makkarakestit Liedon torilla.

Laura_2018.jpg

lauantai, 13. tammikuu 2018

Säätilasto 2017 (267. kirjoitus)

Uusi säätilasto julkaistu. Märkä kesä ja syksy jäi vuodesta 2017 mieleen.

tiistai, 12. joulukuu 2017

Talousarvio 2018 (266. kirjoitus)

Perussuomalaisten talousarviopuheenvuoro vuoden 2018 budjetista ja vuosien 2019 sekä 2020 taloussuunnitelmasta.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja lehteriyleisö sekä lehdistön edustajat.

 

Tämän valtuuston ensimmäinen talousarvio on nyt käsittelyssä. Talousarvio perustuu voimassa olevaan veroprosenttiin. Verotulot ovat kuitenkin todennäköisesti lievässä nousussa parantuneen työllisyystilanteen ja väestönlisäyksen johdosta.

 

Nyt esillä oleva talousarvio näyttää noin miljoonan ylijäämää. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä taseessa on vanhoja ylijäämiä melkein 6 miljoonaa ja alustavien tietojen mukaan vuoden 2017 tilinpäätöskin tulee olemaan ylijäämäinen. Tältä osin siis Liedon talous näyttää hyvältä.

 

Vaikka talousarvio onkin ylijäämäinen kunnan velkamäärä kuitenkin on kasvamassa 3,3 miljoonalla, joten oikeasti tehdään edelleen miinusmerkkistä talousarviota. Liedon velkamäärä tulee olemaan vuoden 2018 lopussa noin 63,5 miljoonaa eli noin 3200 euroa asukasta kohti. Myöskin vuosien 2019 ja 2020 suunnitelmien mukaan velkamäärä tulee edelleen kasvamaan ollen vuoden 2020 lopussa jo noin. 70 miljoonaa, lähes 3500 euroa asukasta kohti. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jo usean vuoden ajan varoitellut kunnan velkamäärän jatkuvasta kasvusta. Tulevien vuosien verotuloista joudutaan käyttämään velan ja korkojen maksuun yhä isompi siivu, joka on pois muusta toiminnasta.

 

Tulopuolella on merkittävässä osassa tontinmyyntitulot. Vuodelle 2018 tontinmyyntitulojen odotetaan kasvavan tämän vuoden talousarviosta nettona (toimintakate) 2,8 miljoonaa, kasvua vuoden 2017 talousarvioon on huimat 247%. Tämä tulee olemaan erittäin haasteellinen tavoite. Toivottavasti onnistuu.

 

Pienenä lisähuomiona talousarviokirjasta pitää vielä mainita, että turvapaikan saaneiden pakolaisten kotouttamis- ja siihen liittyvistä menoista tai tuloista ei löydy minkäänlaista merkintää talousarviossa.

 

Varsinais-Suomeen on povattu parempia aikoja varsinkin telakkateollisuuden ja autotehtaan myötätuulen nostamana. Tämä luo edelleen haasteita oikeanlaisen ammattikoulutuksen tarjontaan. Tässä asiassa myös Liedon pitää aktivoitua Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntana, jotta Lietoon saataisiin oikeanlaista ammattikoulutusta.

 

Lopuksi suurella tyytyväisyydellä Perussuomalaisten valtuustoryhmä huomioi kunnanhallituksen esittämän 300-tuhannen lisämäärärahan perusterveydenhoitoon käytettäväksi kuntalaisten terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä terveyskeskuksen kilpailukyvyn lisäämiseen. Tätä satsausta tulee käyttää mm. toimivan ja riittävän iltavastaanoton kehittämiseen.

 

Näillä huomioilla Perussuomalaisten valtuustoryhmällä on valmius hyväksyä vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2019 sekä 2020 taloussuunnitelmat.

 

Liedossa 11.12.2017, Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Marko Friberg

Juhani Pilpola

Sari Repo

tiistai, 21. marraskuu 2017

Jokirannan tontti (265. kirjoitus)

Viime päivinä on ihmetelty Liedon kirkonkylässä ns. Jokirannan alueella tehtyjä valtavia maansiirtotöitä. Homma alkoi ensin Kirkkotien kahtapuolta tehdyillä Hanhiojan putkituksilla. Tätä on selitetty Hämeentien ja Kirkkotien kulmaukseen suunnitellun föli-parkin esivalmisteluksi.

Nyttemmin alueella on kuitenkin aloitettu huomattavan suuri maa-ainesten vaihtopuuha. Syyksi on sanottu yllättäen tullutta maanvyörymävaaraa. Monet asiaa ihmetelleet ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että puuha näyttää paremminkin kunnan aiemmin rakennusyhtiö Nummelalle myydyn kerrostalotontin perustustyöltä. Paikallislehti Turun Tienookin on asiaa kysellyt niin Nummelalta kuin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Matti Metsistöltä. Metsistön kommenteista paljastuu se seikka, ettei maansiirtotöitä ole lainkaan kilpailutettu vaikka kustannukset tulevat varmasti nousemaan satoihin tuhansiin euroihin. Metsistön erikoisin vastaus lehden uteluihin kuuluu näin: "Tarkastuslautakunta on se elin kunnassa, joka voi jälkikäteen asiaan puuttua." Moni on minultakin kysynyt tämän kommentin nähtyään, että "näinkö Liedon kunnassa asioita hoidetaan!". Ohessa Turun Tienoon (16.11.2017) uutinen. 

Metsist%C3%B6_1.jpg

Kaksi päivää aiemmin (14.11.2017) samainen Metsistö selitteli Liedon Asuntojen senioritalon sisäilmaongelmia. 

Metsist%C3%B6_2.jpg