Perussuomalaisten talousarviopuheenvuoro vuoden 2017 budjetista ja vuosien 2018 sekä 2019 taloussuunnitelmasta.

 

Arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja lehteriyleisö sekä lehdistön edustajat.

 

Tämän valtuuston viimeinen talousarvio on nyt käsittelyssä.

Nyt esillä oleva talousarvio näyttää lähes puolentoista miljoonan alijäämää. Todennäköisesti vuoden 2016 tilinpäätöksen jälkeenkin taseessa on vielä vanhoja ylijäämiä kattamaan tulevan vuoden alijäämää. Taseessa olevat ylijäämät kuitenkin tulevat hupenemaan muutamassa vuodessa tällä alijäämävauhdilla. Eli ei edelleenkään hyvältä näytä.

 

Talousarvio perustuu voimassa olevaan veroprosenttiin. Kiinteistöveroon tulee kyllä pienenpieni 0,01% yksikön nousu , joten käytännössä veronkorotuksia ei tällä kertaa ole tulossa. Se on sinänsä hyvä. Viimevuotisessa talousarviopuheessamme oli lause: "Mutta valitettavasti talousarvion investointiosa sisältää varsinaisen pommin, joka todennäköisesti tulevina vuosina johtaa verotuksen kiristymiseen." Lause on entistä ajankohtaisempi.

 

Väestöennusteet ovat edelleen ylimitoitettuja. Tilastokeskuksen mukaan Liedon väkiluku oli syyskuun lopussa 19319, kasvua vuoden alusta 58 henkeä. Todellinen asukasmääräarvio ensi vuoden alussa on siis n. 19350 eli 160 vähemmän kuin talousarviokirjassa uskotaan. Samanlainen yliarviointi jatkuu myös seuraavina vuosina. Verotulojen kasvua ei siis ole merkittävästi odotettavissa väestönkasvulla.

 

Viime vuonna kiinnitimme voimakasta huomiota investointien määrään jotka kolmen vuoden taloussuunnitelmassa yltivät yhteensä n. 30 miljoonaan. Ehdotimmekin silloin kalleimpaan investointiin, Taatilan kouluun, aikalisää. Nyt kolmen vuoden investoinnit ovat vieläkin suuremmat: n. 38 miljoonaa. Investoinnit joudutaan rahoittamaan lainoilla.

Velkamäärä kasvaa liian suureksi, ensi vuoden lopussa yli 3400 euroa asukasta kohti. Talousarviokirjassa lainamääräksi vuonna 2017 kyllä virheellisesti on luku 3198 €/as. Myös kassavarat hupenevat edelleen. Takavuosina pidettiin velkamäärän ylärajana 2000 €/asukas. Velanhoitokulut tulevat kasvamaan voimakkaasti, varsinkin jos ja kun nykyinen nollakorkotaso muuttuu. Kunnan konsernivelan määrää voi vain arvailla. Kyseistä lukua emme talousarviokirjasta löytäneet. Kunnan taloudellisen aseman kokonaiskuvan kannalta olisi hyvä tästäkin saada tietoa.

 

Pienenä lisähuomiona talousarviokirjasta pitää vielä mainita, että turvapaikan saaneiden pakolaisten kotouttamis- ja siihen liittyvistä menoista tai tuloista ei löydy minkäänlaista merkintää talousarviossa.

 

Turun seudulle on povattu parempia aikoja varsinkin telakkateollisuuden myötätuulen nostamana. Toivoa sopii, että telakan ja alihankkijoiden työpaikkoja avautuu myös suomalaisille tai vielä tärkeämpää, lietolaisille. Samalla pitää toivoa, että ammattikoulut kohdentavat koulutuksen telakalla tarvittaviin tehtäviin. Tässä asiassa myös Liedon pitää aktivoitua Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntana, jotta Lietoon saataisiin oikeanlaista ammattikoulutusta.

 

Tontinluovutusohjelma vuosille 2017-2019 osoittaa kunnan tonttivarannon olevan erittäin hyvä, yli 300 uutta asuntoa mahdollistavan. Tältä osin asiat ovat kunnossa. Enää puuttuu se paljon puhuttu taloudellinen toimeliaisuus, jota kuntastrategiassa pöhinäksi kutsutaan. Kunnan vetovoima on kyllä paljolti riippuvainen toimivista lähipalveluista. Kielteinen eli negatiivinen viesti, siis signaali, heikentää vetovoimaa. Ikävä esimerkki tästä on mm. Saukonojan kyläkoulun lopettamispäätös.

 

Näillä huomioilla Perussuomalaisten valtuustoryhmällä on valmius hyväksyä vuoden 2017 talouarvio ja vuosien 2018 sekä 2019 taloussuunnitelmat.