Perussuomalaisten talousarviopuheenvuoro vuoden 2019 budjetista ja vuosien 2020 sekä 2021 taloussuunnitelmasta.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja lehteriyleisö sekä lehdistön edustajat.

 

Viime vuoden talousarviopuheessa uskoimme kunnan verotulojen lievään nousuun parantuneen työllisyystilanteen ja väestönlisäyksen johdosta. Nyt tiedämme paremmin, kunnan verotulot laskivat. Uskoimme myös, että vuoden 2018 tulos olisi ylijäämäinen. Eipä niinkään näytä käyvän, alijäämää pukkaa, ja pahasti.

 

Nyt esillä oleva talousarvio näyttää noin 1,5 miljoonan alijäämää. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä taseessa on vanhoja ylijäämiä noin 8,5 miljoonaa mutta alustavien tietojen mukaan vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen puolet vanhoista ylijäämistä on menetetty. Ensi vuonna näyttää sama suuntaus jatkuvan, taseen yljäämät puolittuvat jälleen. Kovin hyvältä ei kunnan taloustilanne siis näytä.

 

Talousviisaat ovat sanoneet, että nousukaudella pitäisi velkataakkaa keventää. Vuoden 2019 talousarvion mukaan Liedon velkaantuminen kuitenkin jatkuu. Velkamäärä lisääntyy n. 6 miljoonaa ollen vuoden lopulla n. 75 miljoonaan eli n. 3750 euroa asukasta kohti. Eikä vuosien 2020 ja 2021 suunnitelmien mukaan velka tule ainakaan vähenemään. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jo usean vuoden ajan varoitellut kunnan velkamäärän jatkuvasta kasvusta. Tulevien vuosien verotuloista joudutaan käyttämään velan ja korkojen maksuun yhä isompi siivu, joka on pois muusta toiminnasta.

 

Jotta velkamäärän kasvua edes vähän hillittäisiin, ehdotamme, että maanhankintarahoja vähennetään talousarviossa 1,5 miljoona, jolloin vähennyksen jälkeen summaksi jäisi 1 miljoonaa.
Perusteluna ensinnäkin tämän vuoden todella iso maanostorahojen käyttö, 3,5 miljoonaa. Raakamaata on nyt runsaasti varalla. Toisekseen, kuten todettua, kunnan taloustilanne on heikkossa jamassa. Ja kolmanneksi, seurataan miten esim. Talviniityn tontit käyvät kaupaksi. Sitäpaitsi jos oikein edullinen tai välttämättä tarpeellinen maapläntti tulee tarjolle eikä määrärahaa enää ole, valtuusto voi suopeudessaan kyllä lisää myöntää.

 

Pienenä lisähuomiona talousarviokirjasta pitää vielä mainita, että turvapaikan saaneiden pakolaisten kotouttamis- ja siihen liittyvistä menoista tai tuloista ei löydy minkäänlaista merkintää talousarviossa.

 

Maakunnan teollisuudella menee hyvin niin telakka- kuin autoteollisuudessa ja myös lääketeollisuudessa. Osaavaa työvoimaa kaivataan näille aloille. Tämä luo edelleen haasteita oikeanlaisen ammattikoulutuksen tarjontaan. Tässä asiassa myös Liedon pitää aktivoitua Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntana, jotta Lietoon saataisiin oikeanlaista ammattikoulutusta. Tästä asiasta Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jo muistuttanut monena vuonna.

 

Ehdotamme perusterveydenhoitoon 50 000 euron määrärahaa, joka korvamerkitään terveyskeskuksen iltavastaanotto -kokeiluun, ostopalveluna.
Vuoden 2018 talousarvioon kunnanhallitus esitti ja valtuusto hyväksyi 300 000 euroa terveyskeskuksen palvelujen saatavuuden parantamiseen. Näin uskottiin, että tästä potista rahoitettaisiin mm. iltavastaanottokokeilu. Toisin kävi. Rahat menivätkin esim. surullisen kuuluisaan "happihyppelyyn".
Iltavastaanotto voi vaikuttaa erikoissairaanhoitokäyntejä vähentävästi, joten sieltä puolelta on saatavissa säästöä. Mutta vasta kokeilulla saadaan tähänkin vastaus.

 

 

Näillä huomioilla ja muutosesityksillä Perussuomalaisten valtuustoryhmällä on valmius hyväksyä vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2020 sekä 2021 taloussuunnitelmat.

 

Liedossa 17.12.2018, Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Marko Friberg

Juhani Pilpola

Sari Repo