Tänään oli Lieto-viikkojen pääjuhla Ilmaristen matkailutilalla. Sain henkilökohtaisen kutsun juhlaan. 

Kutsu.jpg

Kunnanjohtaja Esko Poikela yhdessä kunnanhallituksen varapuheenjohtajan Annina Ruotun kanssa suorittivat juhlallisen ansiomerkin jaon kunniakirjan kera. Turun Tienoon toimittajan Pekka Remeksen ottamassa kuvassa on myös Eliisa Lehti, jolle kotiseutuyhdistys Lieto-Seura myönsi Pietarin avaimen. 

Kotiseutu_pietarinavain.jpg

20190825_170357.jpg

20190825_144931.jpg

Pidin tietysti pienen kiitospuheen:

 

Runoilija – kirjailija Heli Laaksonen on vastannut kysymykseen "mitä se kotiseuturakkaus on?" seuraavasti.

 

Se on lämmintä tunnetta omaan syntymä- tai asuinpaikkaan, sen ihmisiin, menneisyyteen, kieleen ja maisemaan. Se rakentaa ihmisen identiteettiä, luo turvaa, ohjaa asuinpaikan valinnassa. Se on pienen, köyhän kunnan toivontähti.

 

Tässä tapauksessa hän taitaa köyhällä kunnalla tarkoittaa Laitilaa.

Me täällä Liedossa olemme Hämeen härkätien varrella. Tien, joka jo keskiajalla toi hämäläisiä Turkuun. Murretutkijoiden mukaan Liedon murteeseen onkin tarttunut hämäläisvaikutusta. Ehkä niin.

Tämän pienen aasinsillan kautta tulee mieleen sanonta: Joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu. Tämähän tarkoittaa sitä, että ihminen puhuu mielellään asiasta, jonka parhaiten tuntee ja joka on lähinnä sydäntä.

 

Näinollen kerron omakohtaisen esimerkin kotiseuturakkaudesta, joka mielestäni on myös kotiseudun suojelua ja vaalimista.

Olen asunut lähes koko ikäni Raukkalan kylässä ja tottakai kotikylä on, ainakin minulle se rakkain kotiseutu.

 

Kolme-neljäkymmentä vuotta sitten Raukkalan kylän idyllin ylle lipuivat tummat pilvet. VT10:n Liedon kirkonkylän ohittava uusi linjaus tulisi halkaisemaan vanhan, perinteisen, jo keskiajalla tunnetun kylän.

 

Tämä oli peruste minulle lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan suojelemaan kotiseutua. Ja mikä parasta, maakuntakaavassa on nyt tuo kylää uhkaava linjaus poistettu.

 

Kotiseutuyhdistys Lieto-Seura on perustettu 1974. Itse olen ollut yhdistyksen jäsenenä ja johtokunnassa vuodesta 1994 lähtien, kun Olavi Blomqvist pyysi minua mukaan. Johtokunnassa toimii edelleen yksi yhdistyksen perustajajäsen, Tenho Siljamäki. Hän toimi yhdistyksen sihteerinä lähes 40 vuotta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii nyt Pirkko Huhtala ja sihteerinä Marja-Liisa Saarinen.

 

Lieto-Seura on järjestänyt vuosittain retkiä moniin lietolaisiin ja myös naapurikuntien kiinnostaviin kohteisiin. Seuraava retki suuntautuu "Vankion kellariin", joka luola sijaitsee Tuulissuon teollisuusalueen lähellä.

 

Lopuksi haluan kiittää Liedon kuntaa ja kotiseutuliittoa saamastani huomionosoituksesta, joka kovasti lämmittää ja liikuttaa mieltä ja myös velvoittaa toimimaan kotiseudun puolesta edelleen.