Sakarin polttajat on Tienoon mukaan löytyneet ja  tunnustaneet pahat tekonsa. Toivottavasti syylliset pistetään siivoamaan palojätteet pois, jotta saavat jonkunlaisen opetuksen tapahtumasta eikä siivoamista laiteta taas veronmaksajien piikkiin.

Sunnuntaina on jälleen Liedon torilla perinteiset mikkelin päivän markkinat ja Perussuomalaisten telttakin paikalle pystytetään. Sääennuste ei tälläkään kertaa kovin hyvää keliä lupaile mutta kyllä telttakatoksen suojassa kelpaa lättyjä pistellä poskeensa. Tervetuloa vaan kaikki paikalle.

 

 

 

SELVITYS UIMAHALLIN RAKENTAMISESTA LIETOON (nuoriso- ja vapaa-aikaltk:n kokous 24.9.2009).

Valtuustoaloite on tehty 12.1.2009 koskien uimahallin rakentamista Lietoon.

Selvityksen pohjaksi on pyydetty tietoja seuraavista uimahallia ylläpitävistä kunnista: Kaarina, Paimio, Raisio, Salo, Loimaa Tarvasjoki, Somero sekä Turun Uittamon halli. Tietoja lähettivät Kaarina, Paimio, Tarvasjoki ja Raisio. Muilta paikkakunnilta tietoja ei saatu muutaman kyselykerran jälkeenkään.

Kaikista uimahalleista, joista saatiin tietoa, on uimahallit rakennettu 1970 luvulla ja peruskorjaukset on suoritettu 2000-luvun molemmin puolin. Rakennusaikaisia kustannuksia ei ole saatu, mutta peruskorjauksen ja laajennuksen osalta kustannukset on koottu liitteeseen. Tarvasjoelta peruskorjauksen osalta ei kustannuksia saatu.

Kaikki uimahallit ovat erikokoisia, joten käyttökustannukset ovat erilaisia. Kaikilla uimahalleilla toimintakate on negatiivinen. Käyttökustannukset ja toimintakustannukset selviävät liitteestä samoin kuin kävijämäärät.

Jos uimahalli rakennetaan, pitäisi siinä olla vähintään lastenallas ja 25 m uima-allas (vähintään neliratainen). Nykyään kun uimahalleja rakennetaan niin pelkät radat ja lastenallas ei tunnu enää riittävän vaan vaaditaan jos jonkun näköistä allasta liukumäkineen.

Veikkausvoittorahoista myönnettävä valtionrahoitus on enimmillään 30 % rakennuskustannuksista. Muualta rahoitusta uimahallien rakentamiseen ei juuri ole saatavilla. VTT on myöntänyt jonkin verran avustusta hankkeille, jotka edistävät energian säästämistä ja uutta teknologiaa esim. maalämmön käyttöä. Työministeriö on myöntänyt työllisyysrahoja alueille, jotka kärsivät suurtyöttömyydestä.

Ajankohta uimahallin rakentamiselle olisi tällä hetkellä suotuisa rakennuskustannuksista johtuen. Toisaalta käyttökustannukset ovat korkeat energian osalta ja myös henkilöstökustannukset ovat korkeat.

Entäpä kustannukset, joita tulee koululais- ja eläkeläisryhmien sekä uimakoululaisten kuljetuksista uimaan muiden paikkakuntien uimahalleihin?Uimakoululaisten osalta kustannukset ovat uimaopetus ja hallikustannus 9.400 € ja kuljetukset maksavat 8.800 €. Eläkeläisten uimamatkojen kustannukset ovat vuodessa 2.500 €. Koululaiset käyvät uimassa vuosittain keskimäärin 5 kertaa/luokka, kokonaiskustannukset ovat 25.000 – 30.000 euroa. Vuositasolla Liedon kunta käyttää omia määrärahojaan uintiin ja uintien kuljetuksiin noin 50.000 euroa.

Vertailuliite löytyy täältä nuoriso- ja vapaa-aikaltk:n pöytäkirjasta 24.9.2009.